Ongelmaksi muodostuikin yllättäen U-putkeen irtoaminen, vaikka sen laskin heti helpoksi nakiksi meille. Ongelma taisikin olla juuri siinä: lopetin ohjaamisen, koska olin niin varma Neran irtoamisesta. Tätä rataa täytyy kyllä käydä kokeilemassa uusiksi. Siitä jäi sen verran hyvä fiilis itselle ja saatiin molemmat juostakin ihan kunnolla :)
Pujottelussa en saanut Neraa heti rytmittämään oikein ja se sujahti aina toka välistä sisään. Positiivista näissäkin yrityksissä oli se, että Nera meni kepit suht vauhdikkaasti, eikä jäänyt odottelemaan minua. Olikohan neljäs yritys, kun sain koiran oikeasta välistä sisään ja pujottelu onnistui.
Tuohon 17 ja 18 esteen väliin olisi kannattanut valssata, mutta en olisi millään ehtinyt, joten se tehtiin takaaleikkauksella. Ensimmäisellä radalla takaaleikkaus onnistui ja seuraavalla se venyi liian pitkäksi.
Kokonaisuudessa jäi tosiaan hirveän positiivinen tunne treeneistä; en ehkä olekaan aivan niin toivoton ohjaaja kuin mitä olen kuvitellut :D Tai sitten ne toivottomatkin kehittyy treenaamalla ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti