Ei sittenkään

Pentusuunnitelmat peruuntuivat, kun sain viestin, että Neran lähisukulainen on saanut epileptisen kohtauksen tällä viikolla. Näin ollen meille ei ole tulossa pentuja nyt, eikä ihan lähiaikona, kun Nera jää jalostuksesta pois.

Epilepsia on siitä hankala sairaus, että ei tiedetä miten se tarkalleen periytyy. Toivotaan, että ihanat I-pennut saavat olla terveinä, ja ehkä sieltä löytyy joskus tulevaisuudessa jatkoa jalostukseenkin.

Onni onnettomuudessa, että tämä tapahtui nyt, eikä ensi viikolla, jolloin oltaisiin oltu jo astutuspuuhissa. Ikävää, että pennut jäävät nyt toteuttamatta, mutta kaikista ikävintä tämä on sairastuneen koiran omistajalle.

SoMe-Nopan kevätmenot

Kevätkausi treeneissä alkaa meillä Nopan kanssa poikkeuksellisesti helmikuun puolella, mikä sattui juoksujen kannalta paremmin kuin hyvin. Nopan juoksu on loppusuoralla ja kevään treeneihin ei ainakaan juoksun takia taukoa tule.

Ilmoitin Nopan AVO-VOI-tokoryhmään ja saatiin peruutuspaikka rallytokon ALO-AVO-ryhmään. Kahdesti viikossa olisi siis tarkoitus treenailla ja meidän lämpimälle hallille on matkaa rapiat neljä kilometriä suuntaansa. Jospa tässä pääsee kuntokin kasvamaan, siinä sivussa... 

Jos meidän pentuproggis toteutuu, niin treenitaukoa pukkaa Nopallekin loppukeväästä, mutta sen näkee sitten. Jos Neran juoksu etenee samaan malliin kuin viimeksi astutettaessa, niin ensi viikolla treffataan Kojon kanssa.

Rallytokon syvin olemus

Sitä pohdittiin tänään Nopan kanssa iltapäiväkurssilla. Tai Noppa jätti pohtimiset minulle ja keskittyi enemmän siihen tekemiseen.

Rallytokon liikkeet ovat periaatteessa helppoja ja niissä saa käyttää aika paljon käsi- ja vartaloapuja (ainakin alemmissa luokissa). Pitkään tokoa harrastaneena minun on hirveän vaikea ymmärtää noiden kylttien merkitystä tai lähinnä sitä miksi sillä on mitään väliä miten päin minkäkin kyltin kiertää ja kuinka kaukaa.

Tehtiin kaksi rataa, molemmat kisaratoja. Nopalle hankaluuksia tuottaa edessä oleminen (koska en ole koskaan opettanut sille sitä) ja se hakeutuu voimakkaasti sivulle. Samoin ns. saksalainen käännös on sille ihan hepreaa, koska se vasemmallekin käännöksessä pysyy tiukasti sivulla, eikä kierrä takaa.

Belgit tietysti osaavat sekä eteentulemisen kuin tuon saksalaisenkin, mutta tuntuu kuin siitä olisi vuosikausia aikaa, kun ne on opeteltu. Muutaman kokeilun kautta kuitenkin hoksasin kohtuullisen selkeän tavan opettaa eteen kiepsahtamisen ja saksalaisenkin. Noppa oppii niin nopeasti, että seuraavalla radalla nuo onnistuivat jo ihan kivasti. Hihna kyllä haittaa minua näissä, mutta pitää vain opetella olemaan sotkeutumatta siihen :D

Noppa kuumui juosten pujottelussa (ylläri), ja juoksupöksyt alkuun olivat niin ikävät, että se jätti istumiset vajaaksi, mutta muuten sen tekeminen oli reipasta ja täsmällistä. Radat sujuivat ihan mukavasti ja kyltitkin tulivat tutummaksi.

Ensimmäisen koeilmon pistin jo menemään. Rallyssahan on tunnetusti matala kynnys lähteä kisaamaan, joten muutaman kerran treenit riittävät mainiosti meille :D Eikun ihan oikeesti pitänee opetella niitä kylttejä ja vahvistaa noita em. uusia liikkeitä.

Niin ja Neran juoksu alkoi. Miehelään lähdetään todennäköisesti kuun vaihteessa.

Silmäpeilaukset, check...!

Neran silmät peilattiin tänään ja terveet ne olivat edelleen. Samoin uros kävi eilen silmäpeilauksessa, terveeksi todettiin senkin silmät. Näiltä osin suunnitelmat siis edelleen voimassa. Nyt vaan odotellaan, että milloin Neran juoksu alkaa.

Noppa aloitti juoksun eilen ja Nerakin kovasti tekee juoksua. Toivottavasti sekin aloittaisi nyt tammikuun aikana juoksunsa.