Lauman vanhin

Vaihteeksi porukan "mummolle" kokonaan omistettu postaus.

Jade on Animagin seniorilaskurin mukaan vanha koira, 8,5-vuoden iässä. Itse en osaa 8-vuotiasta vanhana vielä pitää, mutta toki tuon ikäisellä koiralla alkaa jo kaikennäköistä iän tuomaa kremppaa olemaan. Innokkuudesta ja vauhdikkuudesta huolimatta huomaan, että nuorten perässä ei jakseta enää juosta niinkuin ennen (porojahtiin sentään jaksaa, kolotti paikkoja tai ei) ja leikkimistä hauskempaa on mutustella keppiä pihalla tai istua kuistilla vahtimassa tiluksia. Toki virtapiikkejä löytyy ja meno on vähintäänkin energistä :D Eläinlääkärin odotushuoneessakin ihmettelin ääneen, että onko tuo koira muka 8,5-vuotias. Sen verran vauhdikkaalla tuulella rouva oli vaihteeksi.

Eilen kävimme siis vuosittaisella kontrollikeikalla eläinlääkärissä. Tarkastettiin veriarvot (moitteettomat) epilepsialääkityksen takia ja muutenkin tutkittiin yleiskuntoa. Jade painoi 17kg, mikä on ihan ok paino tuon kokoiselle kirpulle. Massaahan siltä on kadonnut, mutta ei se mikään rimpula kuitenkaan ole. Takajaloissa oli ihan kivasti lihasta, vaikka kyseinen lääkitys heikentää takapäätä usein. Painokin epileptikoilla tuppaa nousemaan, koska lääkkeen sivuvaikutuksiin kuuluu jatkuva nälkä. Jadesta onkin tullut mestarivaras, joka on vetänyt naamaansa mm. käytettyjä vauvanvaippoja ja vasta uunista tulleen pizzan. Minkäs teet, kun ruokaa ei muka muuten anneta :P

Jaden lempitemppu, kyljelleen heittäytyminen

Lääkityksen sivuvaikutuksia on myös tolkuton jano ja Jadella kun on tuota virtsankarkailua ollut sterkkauksesta lähtien, niin tämähän ei ole kovin hyvä yhdistelmä. Päätettiin kuitenkin jatkaa Barbivetillä, eikä vaihtaa uuteen lääkkeeseen, jolla ei ole yhtä hyvää hoitovastetta. Jadellahan ei ole ollut yhtään varsinaista kohtausta lääkkeen aloittamisen jälkeen.

Eläinlääkäri tutki pyynnöstäni myös Jaden selän. Lannerangan käsittelyä Jade aristi ja halusi siinä vaiheessa alas pöydältä. Jade on mielestäni kipuillut selkää jonkin aikaa ja nykyään kulkee hihnalenkit lähes poikkeuksetta peitsaten (mikä on siis erikoista, kun kyseiselle koiralle ravi on ollut aina luonnollisin liikkumismuoto). Lannerangan kipuun Jade sai kahden viikon kipulääkekuurin, jonka jälkeen mietitään jatkoa. Selkä ja lonkat pitäisi kuvata jossain välissä. Jos jotain kuvissa löytyykin, niin kipulääkkeitä, nivelravinteita ja fysioterapiaa kummempaa asialle tuskin on tehtävissä. Pitää vain ottaa huomioon Jaden vointi ja kunto liikunnassa ja ruokinnassa.

Eläinlääkärin mielestä Jade oli myös maailman kiltein ja helpoin potilas. Tottakai se on, maailman paras Jade.

Tokoraporttia ja belgikuulumisia

Kahden viikon tokot tiivistettynä lyhyesti ja ytimekkäästi, tai ainakin parhaani yritän... :D

Viime viikon tokoissa huomasin, että täytyy panostaa iloiseen ja vauhdikkaaseen luoksetuloon. Jostain syystä Noppa, joka tekee kaiken muun iloisesti ja vauhdikkaasti, tekee liikkeenomaisen luoksetulon vähän puolivaloilla. Syitä tähän voi olla montakin, itselläni nyt tuli mieleen, että olemme tehneet tosi paljon paikallaoloa istuen ja vahvistaneet sitä pysymistä, ja käskykin on molemmissa liikkeissä sama. Käsky vaihtoon ja liikkeeseen vähän yllätyksellisyyttä.

Viime torstain tokoissa harjoiteltiin myös jäävien pysähdyksiä pyörähtämisen ja pakittamisen avulla. Noppa tykkäsi varsinkin pyörähtämisestä ja teki näppäriä seisomisia ja maahanmenoja. Näitä harjoitellaan lisää. Saadaan vaihtelua jäävien treenaamiseen.

Eilisissä tokoissa aloitettiin luoksetulon pysäytyksellä (AVO). Noppa on hanskannut tämän pentuna, joten halusin kokeilla liikettä ilman mitään apuja (siivekkeen kiertämistä tms.). Halusin vain nähdä pysähtyykö se. Ensimmäisellä yrityksellä Noppa valui, mutta tajusi kyllä idean. Oma käskyni oli liian hidas ja pehmeä ja käsimerkkikin kuin hidastetusta leffasta. Napakampi ja kovempi käsky yhdistettynä nopeaan käsiliikkeeseen toimi heti, Noppa pysähtyi kuin seinään. Hyvä Noppis.

Lunta ei enää juurikaan ole, kuva parin viikon takaa

Otettiin myös tavisluoksetuloa ja mietittiin Pamu-koutsin kanssa mistä hidastelu ja epävarmuus luoksetulossa johtuu. Kaivoin kosketuskepin esiin avuksi. Keppitreeniä otetaan lisää ja pitää kiinnittää huomiota myös omaan käskyyn. Noppa teki muutaman oikein vauhdikkaan luoksetulon kepin kanssa, joten vahvistetaan sitä oikeaa fiilistä ja vauhtia nyt.

Hyppytreeni oli tosi kiva. Hyppy alkaa olla valmis liike. Noppa hyppää hyvin ja seisoo esteen takana hievahtamatta niin kauan, että palaan sen viereen. Hirveästi ei olla otettu peruasentoon istumista seisomisesta vielä, ettei ala ennakoimaan, mutta sitäkin pitää treenata, erikseen ja liikkeen osana. Seisominen paikoillaan on todella vahva, mutta harjoitellaan sitäkin erikseen vielä.

Luoksepäästävyys oli todella hyvä. Paikallaolossa Noppa oli vähän levoton ja vingahteli. Lopetin paikkiksen lyhyeen ja otin pari lyhyttä paikkamakuuta vielä erikseen. Noppa ei ole ennen äännellyt paikallaolossa, mutta se on varsin potentiaalinen ääntelijä :P Siksi siihen pitää kiinnittää huomiota. Olen muutenkin miettinyt, että vaikka Noppa pysyy paikallaan hyvin, sillä ei ole paras mahdollinen fiilis liikkeessä. Se ei ole mielestäni tarpeeksi skarppina. Kokeillaan paikkiksen piristämiseen etupalkkaa.

Seuraamiset ym. Noppa teki näpsäkästi, ja treeneistä jäi hyvä fiilis varmasti molemmille, koska lopetimme treenit narulelulla repimiseen :)

Jade mökkipihalla

Nerpun kuulumisia: Nera alkoi tuossa parisen viikkoa sitten ontumaan ja kinner punoitti ja oli ärtyneen näköinen. Pikakeikka eläinlääkäriin hakemaan antibiootit tulehdukseen. Nyt toivotaan, että antibiootit purevat ja takapakki päättyisi siihen. Muutenhan Neralla on edessä toinen leikkaus ja taas pitkä sairasloma :( Mutta peukut pystyyn, että kyseessä olisi vain pinnallinen tulehdus.

Jade sen sijaan voi hyvin ja paksusti. Se on varkain (kirjaimellisesti) päässyt vähän lihomaan ja vaikka yritämme pitää tiukkaa dieettiä, ei liikakilot ole vielä karisseet. Kyseessä on varmaan 2kg ylimääräistä, ei mikään mahdoton urakka, mutta asiaa ei ainakaan helpota se, että epilääkkeet luovat näläntunnetta, samoin kuin sterkkaus, ja Jade ottaa ruokaa sieltä mistä se sitä löytää, mm. Nopan kupista, jos en ole vahtimassa.  Paria ylimääräistä kiloa lukuunottamatta Jade on ollut terveenä ja sillä on selkeästi kevättä rinnassa, koska lenkeillä kävyt saavat pian 8-vuotiaan toimesta kyytiä :DD

Syksyn suunnitelmia

Tässä on ollut nyt pakollista treenitaukoa kaikilla, aloitetaan vaikka Nerasta.

Projekti "Neran kuntoutus" on ottanut vähän takapakkia, kun huomasin Neran olevan melko jumissa. Se alkoi venytellä normaalia enemmän, eikä ravannut ihan puhtaasti. Mammalomalta paluu normiarkeen oli saanut lihakset kireiksi ja varattiin hierojalle aika. Saatiin kotikäynti varattua samalle viikolle ja Laura tuli hieromaan Neraa. Varsinkin selkälihakset olivat jumissa ja vähän toispuoleisuuttakin löytyi. Paluu normaalin harkkatahtiin saa nyt odottaa, palaillaan pikkuhiljaa.

Itse hieronta oli mukava kokemus. Kaikki koirat olivat Laurasta innoissaan, varsinkin Noppa :D Nera nautti hieronnasta ja oli kuin olisi ennenkin ollut hierottavana. Ollaan me kotona venytelty ja varovaisesti hierottukin lihaksia, mutta tämä oli ihan ensimmäinen ammattilaisen käsittely. Nerahan on niin rauhallinen ja helppo käsitellä vieraankin ihmisen, että en odottanutkaan mitään ongelmia. Seuraava aika varattiin elokuun lopulle.

Toivottavasti saadaan jumit auki ja päästään sitten treenaamaankin taas.

Noppa alkoi juomaan ja pissailemaan normaalia enemmän, joten otin sen mukaan eläinlääkäriin Jaden kontrollikäynnille. Pissanäytteen olin kiikuttanut ell:iin jo aamusta, joten tuloksetkin olivat jo valmiina. Virtsatietulehdus ja 10pv antibioottikuuri. Nopan kanssa ollaan tokoiltu, mutta muuten sekin ollut saikulla.

Jadella halkesi kynsi leikin timmellyksessä ja se on saanut pitää tossua jalassa ja ottaa iisisti. Metsälenkillä se sai hiippailla fleksissä muiden juostessa vapaana. Jaden kontrollikäynnillä eläinlääkärissä otettiin verikokeet ja uusittiin Barbivet-resepti vuodeksi. Kaikkia tuloksia verikokeista ei ole vielä saatu, mutta maksa-arvot olivat hyvät :) Epilääkityshän voi vaikuttaa maksa-arvoihin, mikä on tärkein syy noille kontrolliverikokeille.

Syksyn treenikalenteri on nyt varmistunut:

tiistaisin Nera treenaa agilitya jatko/kilpa1-ryhmässä, torstaisin koulutan tokon mölli-ALO-ryhmää ja perjantaina on Nopan tokon vuoro ALO-AVO-ryhmässä. Hyvä, että päästiin Nopan kanssa vähän edistyneempään ryhmään, niin voidaan käydä Neran kanssa siellä sitten Nopan juoksutauolla häiriöharkkaa saamassa ja piilopaikkista treenaamassa.

Ihan tarpeeksi vauhdikkaalta syksy näyttää :) Toivotaan, että koirat pysyvät terveinä ja saadaan ehjä treenikausi alle.

Oh what a beautiful morning...

Ihana aamu. Aurinkoa, pakkasta 11 astetta. Koirat lenkitetty ja suunnattiin Nerpun kanssa hallille, matkalla päätettiin "oikaista" Kuivasjärven poikki, koira vapaana, itse tallustelin hitaasti perässä. Tällaisiin aamuihin voisi hyvinkin tottua... :) Tuo aurinko on vain se muuttuva tekijä, johon ei ikävä kyllä itse pysty vaikuttamaan, mutta kevättä ja valoa kohti mennään. Siitä varmaan tämä yltiöpositiivinen fiiliskin kumpuaa.

Neran kanssa oli tarkoitus ottaa tietty rata, jonka piirsin valmiiksi edellisenä iltana. Päädyin kuitenkin vähän sinne-päin-toteutukseen, mutta pääpiirteittäin saatiin juuri sellaiset treenit aikaiseksi kuin pitikin. Ohjelmassa oli puomi-putki-rysää, takaakiertoja, valsseja, keppejä erikseen. Neralla oli vauhtia ja itsekin olin kohtuuhyvin kartalla, ainakin ajoittain ;) Hauskaa oli ja hyvin Nera suoriutui radasta, ainoastaan tuota puomin alla olevaa putkea (tarkoitus siis mennä puomille) sai hinkata useampaan otteeseen – putkella on vain maaginen imu Nerppuun, vaikka yritinkin parhaani mukaan ohjata puomille.

Tokojutuista otettiin AVO-luokan hyppyä, joka oli tosi hyvä. Tokoa pitäisi treenata nyt useammin ja tavoitteellisesti/suunnitelmallisesti, kun tarkoituksena on kokeisiinkin meno jossain vaiheessa ja se AVO-luokan korkkaus. Yhdelle tokokurssille olen Neran kanssa menossa, mutta edelleen nuo juoksu-asiat antavat odottaa itseään...

Nopan kanssa ollaan naksuteltu maahanmenoa, istumista, seisomista, sivulletuloa + perusasentoa ja paikallaoloa. Namipalkan kanssa Noppa on ehkä hieman malttamaton, mutta lelupalkan kanssa jaksaa keskittyä pitempään. Treenituokiot ovat max 10 min kerrallaan ja pari tokoilusessiota per päivä.

Jaden lääkitys aloitettiin ja toistaiseksi ollaan selvitty ilman sen kummempia sivuoireita. Toki takana on vasta pari päivää lääkkeitä, joten mahdolliset sivuvaikutukset saattavat ilmaantua myöhemmin. Tänään lääkäri soittaa Jaden virtsanäytteestä ja sitten meillä on kontrollikäynti noin kuukauden päästä.

Tiistain kootut kuulumiset

Tänään käytiin treenihallilla iltapäivästä ja mukana menossa olivat Nera & Noppa. Illan ohjatut treenit jäivät väliin, niin oli ihan pakko käydä tekemässä vähän laiskanläksyjä ;) Otettiin takaakiertoa ja puomi/putki-ansaa (putken suu kontaktin vieressä). Nerppu sai päästellä täysillä ja olin tosi ylpeä pikkumustasta, kun se suoritti radalla virheettömästi niin keinun kuin renkaankin...!

Nerppu lentää!

Neran kanssa käydään hallilla uudelleen loppuviikosta ja treenataan kepeille irtoamista ja kontakteja.

Pennuli oli myös treeni-moodissa ;) Sillä oli hirveä kiire hallille ja omalla vuorollaan se sai mennä suoraa putkea, kiertää siivekkeitä ja vähän tokoilla (perusasento, luoksetulo). Noppa on aivan ihana treenikamu: erittäin kiinnostunut minusta/nameista/lelusta ja nopea hoksaamaan mitä siltä haluan. Saa nähdä mitä kaikkea sen kanssa vielä keksitään, ainakin tällä hetkellä se vaikuttaa erittäin lupaavalta harrastuskoiran alulta. Keinun rämähdystäkään se ei noteerannut mitenkään Neran ollessa radalla. 

Noppakin pääsee hallille vielä toistamiseen tälle viikkoa, kunhan saan suunniteltua meille mukavat pikkutreenit. 

Jadella oli tänään eläinlääkärille aika. Kävimme neurologin vastaanotolla keskustelemassa lääkityksen aloittamisesta ja huomisesta lähtien Jade saa Barbivettiä 90mg päivässä epilepsiakohtausten estoon. Toivon mukaan lääkkeestä on apua. 

Jade on siis sairastanut epilepsiaa 3-vuotiaasta asti, mutta kohtausväli oli ennen 1-2 kohtausta per vuosi, niin lääkitystä ei tarvittu. Nyt kohtauksia on ollut useammin ja on aika kokeilla olisiko lääkityksestä apua. Joillakin koirilla kohtaukset ovat loppuneet lääkityksellä kokonaan, joten ihan toiveikkain mielin tässä ollaan. 

Jadelta otettiin myös verikokeet ja niissä ei näkynyt mitään poikkeavaa. Virtsanäytteen vien torstai-aamulla klinikalle ja toivon mukaan sekin on puhdas.

Niin, ja pakko nyt mainita vielä, että eläinlääkäri toisteli moneen kertaan, että Jade on kaunis ja kiltti koira. Sehän se päällimäisenä omistajalle mieleen jää tuollaiselta reissulta ;)

Kuvitus tekstiin on aamulenkiltä. Näissä näkee mielestäni mainiosti tuota koirien keskeistä kommunikointia – vaikka Nera näennäisesti pomottaakin Jadea leikin lomassa, Jade (yllä oleva kuva) on ihan oikeasti lauman pomo ja se, joka sanoo viimeisen sanan. Jadelle ei ryppyillä! :D Vaikka melkoinen sisupussi tuo meidän pikkurääpälekin on ;)

Ihmisen paras ystävä

Ystävänpäivän kunniaksi käytiin Mustin & Mirrin teemapäivillä ja treffattiin vielä ystäviäkin samalla reissulla. Pennulla oli pitkä päivä, mutta eipä se kovin väsyneeltä illalla vaikuttanut – lelunalle joutui hurjan riepottelun kohteeksi heti, kun kotiin päästiin ja muutenkin virtaa riitti :D

Mustissa ja Mirrissä oli paljon väkeä ja Noppa oli oikein reippaana siellä. Kävi kaikkien rapsuteltavana ja yhden bichonin kanssa vähän tutusteli. Noppaa kehuttiin rohkeaksi pennuksi ja sitähän se onkin.

Ei sieltä tietenkään päässyt tyhjin käsin lähtemään... Ostin Nopalle oman kongin ja liinan, jossa voin pitää sitä kiinni, kun ollaan jäällä tai metsässä. Noppa on sen verran itsenäinen tapaus, eikä luoksetulo ole vielä lähellekään satavarma, niin varmuuden vuoksi saa sitten ulkoilla liinassa. Kaikille koirille ostettiin vähän herkkuja ja Maukkaan raakoja pakastelihoja, sekä Jadelle kokeiluun Royal Caninin ruokaa. Kaikkea muutakin kivaa olisi voinut ostaa, mutta budjetti tuli vastaan :P

Shoppailu/sosiaalistamistuokion päätteeksi ajeltiin siskoni luokse kyläilemään. Siskon laumaan kuuluu kissojen lisäksi 4kk ikäinen estrelapoika Rölli ja 5-vuotias belginarttu Tilli.

Noppa ja Rölli ovat jo treffanneet aikaisemmin, mutta nyt kokoeroa oli jo melko paljon viime kertaan verrattuna. Rölli kasvaa hurjaa vauhtia – toki tuo ipanakin kasvaa, mutta pikkutirppahan se on kaikkien muiden rinnalla. Silti kaksikon leikit sujuivat hyvin ja Noppahan kyllä sanoo, jos leikki ei sitä miellytä ;) Ei ole mikään hiljainen hissukka nimittäin...

Nerakin pääsi leikkimään Nopan ja Röllin kanssa, ja Tillin kanssa vetivät rundia pitkin pihamaata. Jaden piti tällä kertaa ottaa iisimmin; sillä oli aamulla epikohtaus ja tassuakin vielä parannellaan. Tillin kanssa niillä on sen verran rajut leikit, että sai jäädä leikkimiset toiseen kertaan.

Jaden kanssa ollaan menossa tiistaina neurologille ja aloitetaan epilepsialääkitys. Reilut kolme vuotta Jade on sairastanut, mutta vaikka kohtaukset ovatkin lieventyneet, niitä on nyt ollut useammin. Nyt on hyvä aika kokeilla lääkitystä ja toivottavasti se tuo avun tilanteeseen.