Kesäkausi korkattu

Kesäkauden tokot aloitettiin eilen koleassa ja pilvisessä säässä, mutta melkein mieluummin tällainen keli kuin heinäkuun helteet näin puhtaasti tokomielessä. Ryhmästä oli kolme koirakkoa paikalla, joten ehdittiin treenata koutsin opastukselle hyvin ja paneutua ongelmakohtiin.

Alkuun tehtiin AVO-luokan hyppyä uusilla säännöillä. Helppo nakki. Koira jätetään esteen taakse istumaan ja kutsutaan luokse (tässä tapauksessa suoraan sivulle). Meidän pitää tämän liikkeen kanssa harjoitella lähinnä häiriökäskytystä, jotta Noppa ei vaan karkaa hypylle heti liikkurin käskystä. Hypyn vetovoima on sen verran suuri, että hyppyluvan odottamisen painottaminen on tärkeää.

Seuraavaksi merkin kiertämistä. Kuinka ollakaan, pikkukoira osasi! Vielä viime viikolla pähkäilin järkevintä tapaa opettaa merkin kiertäminen koiralle, jolla on hyvin vahva merkille hakeutuminen – ja siellä seisominen ;) Emme olleet kotiläksynäkään tätä treenanneet, mutta niin vain parin toiston jälkeen palaset loksahtelivat kohdalleen ja Noppa kiersi merkkiä vauhdikkaasti ja hiljaa!

Kaukokäskyihin kaipasin koutsilta vinkkejä. Noppa tekee vaihdot hyvin läheltä, mutta kun siirryn kauemmas, se tekee vaihdot niin lennokkaasti, että liikkuu paikoillaan. Olen tarkoituksella opettanut sille istumiseen nousemisen vauhdikkaaksi hypähdykseksi, mutta kaukokäskyissä sitä vauhtia on vähän liikaa. Takapalkka ei meille oikein käy, koska Noppis koomailee palkkaa ja tekee vaihdot vinosti.

Tultiin siihen tulokseen, että Nopan tapauksessa olisi ehkä parempi, että se nousee hitaammin istumaan, ns. kiipeämällä. Ei se yhtä näyttävää ole, mutta mitä iloa on näyttävyydestä ja vauhdikkuudesta, jos koira liikkuu paikoillaan ja liike nollautuu... Tätä harjoitellaan kaukojumpalla, eli ohjaan kädellä maahan-istu-vaihtoja ihan koiran vieressä.

Loppuun lyhyt paikkis, missä Nopalla oli nami etutassujen välissä. Kokeillaan nyt tällaista palkkausta varsinaisen etupalkan sijaan. Noppa kyllä oli skarppina, mutta minun itseni pitäisi rentoutua. Tiedän, mutta se on hankalaa :D Paikkis on vaan sellainen liike, jota kokeessa jännitän eniten ja treeneissäkin jäykistelen.

Ennen kotiinlähtöä piiloteltiin vielä omaa tunnarikapulaa läheiseen ryteikköön. Nopalla ei ollut mitään ongelmaa oman löytämisessä, mutta sille treeni olikin aika helppo. Pääasia, että treenien loppuunkin saatiin vielä hyvä fiilis ja onnistumisen ilo.

 Omatoimisesti treeneissä harjoiteltiin seuraamisen kiekkojen laskemista. Tein aika hankalan treenin, missä palkkasin vinkulelulla (lelu kainalossa seuraamisen ajan) ja pujottelin kahdeksikkoa kahden mutkaputken ympäri. Noppa seurasi hienosti ja maltilla ja sai repiä vinkulelua palkaksi. Muutenkin Nopan vire oli koko treenien ajan oikein hyvä.