15. elokuuta 2014

Kiinnostaa kiviäkin

Tänään sain nähdä oikein malliesimerkin ehdollistamisesta, tai paremminkin ehdollistumisesta :D


Olin lenkillä Nopan kanssa läheisellä rannalla. Noppa oli vapaana. Niityllä parveili variksia ja Noppa päätti ottaa intervallitreenit ja ajattaa lintuparven taivaisiin. Lähtö oli niin sukkela, että en ennättänyt kieltää, mutta ei minun tarvinnutkaan. Matkan varrella oli iso kivi, jonka kohdalla Noppa pysähtyi kuin seinään täydestä vauhdista ja hyppäsi kiven päälle seisomaan. Siinä se seisoi niin kauan, että ehdin sen luokse. Varikset eivät ehtineet edes huomata koko episodia...


Ei tarvitse paljon miettiä mikä kivissä kiehtoo. Kyllä Jadekin metsälenkeillä hakeutuu pönöttämään kivien päälle, mutta jos se saisi valita vaikka porojahdin ja kiven päällä poseeraamisen väliltä, niin valinta olisi sille varsin helppo...!




5. elokuuta 2014

Kuntoutusta ja kuplia

Eilen meidän toipilaat, Noppa & Nera, pääsivät fysioterapeutin hierottavaksi ja saatiin uusia jumppaohjeita. Neralla on jo hyvin lihasta takapäässä, ero takajalkojen lihaksissa on enää hiuksenhieno. Uiminen ja rasituksen lisääminen on tuottanut tulosta :) Rimpula on saanut massaa, lihasta ja turkkiakin, joten se alkaa jo muistuttaa taas belgianpaimenkoiraa...!


Selkä Neralla oli vähän juntturassa. Sitä epäilinkin, kun se on jonkin verran kirputtanut selkää. Uusilla jumppaohjeilla saadaan selkälihaksetkin venyteltyä, joten lisähelpotusta on hieronnan lisäksi tulossa. Tämä syksy otetaan vielä iisisti, eikä harrasteta kotitokon ja rallytokon lisäksi mitään. Jälkimetsälle ollaan menossa, kunhan säät viilenee: epätasaisessa maastossa liikkuminen on hyvää kuntoutusta. Olen varovaisen optimistinen Neran tilanteen suhteen :) Jos uusilta leikkauksilta vältytään, päästään keväällä taas harrastusten pariin ja mahdollisesti pentusuunnitelmatkin toteutuvat. Mutta eletään nyt tässä hetkessä, eikä tulevassa, ja iloitaan siitä, että viime talven liukkailla keleillä telottu koipi on hyvällä mallilla.


Noppa pääsi hierottavaksi ensimmäisen kerran. Mietin miten Noppa malttaa pötkötellä aloillaan ja alkuun pitikin vähän avittaa Noppaa pysymään paikoillaan, mutta aika pian se huomasi hieromisen olevan kivaa.

Nopan operoitu jalka taipui hyvin venytyksiin, eikä jänne tuntunut kiristävän missään kohtaa. Noppa on niin vilkas ja sukkela kaveri, että sillä on tullut jumpattua tuota jalkaa ihan oma-aloitteisestikin koko ajan. Uimaankin se on päässyt pariin otteeseen, ja vaikka rannalla haukkuminen olisi enemmän Nopan mieleen, uimaan on viety "puoliväkisin". Noppa ei pelkää uimista, mutta ei se siitä nautikaan. Ainakaan vielä.

Pahaa-aavistamaton pikkukaveri
Nopan takaosan lihaksissa ei ollut huomattavaa eroa, joten se on pystynyt käyttämään leikattua jalkaa hyvin heti operaation jälkeen. Jonkin verran se seistessä varaa enemmän "hyvälle" jalalle, mutta sitä pitää lähinnä muistutella molempien jalkojen toimivuudesta erilaisin harjoituksin.

Saippuakuplien hyökkäys

Mukava, että toipuminen on ollut näin nopeaa Nopan kohdalla. Nerallahan kyseessä on aivan eri vamma ja erilainen leikkaus ruuvien ja siimojen kera, vaikka näin maallikon puhekielellä molempien ongelma kintereessä onkin. Ero on myös siinä, että shelteillä kinnervika on laaja ongelma ja Neran tapaturma oli lähinnä hemmetin huonoa tuuria. Tällä hetkellä molempien tilanne näyttää varsin hyvältä.

Johan nuo kuplat nähtiin, mitä seuraavaksi...?