12. kesäkuuta 2014

Keep calm and cool as a cucumber

Ilmeisesti sateinen sää sopii minun ja Nopan aksatreeneihin paremmin kuin hyvin; viilentää vähän tunteita kummallakin osapuolella...! Tänään siis pitkästä aikaa agilitytreenit, joista jäi itselle sellainen fiilis, että edistyttiin ja koira oli kuulolla, eikä kuumunut liikaa tumpelon ohjaajan kanssa.



Tehtiin ylläolevaa rataa. Päästiin esteelle 6. asti ja tehtiin esteet 7,8 ja 9 omana sarjana. Teemana siis takaakierrot ja välistäveto.

Edelleen minulla on ongelmana, etten malta ohjata loppuun asti, vaan ennakoin jo seuraavaa estettä (minkä Noppa kyllä näkee). Noppa ei irtoa vielä niin hyvin, että voisin moista harrastaa. Noppa on myös tokokoirana hyvin fiksoitunut hakeutumaan koko ajan vasemmalle puolelleni: välillä tuntuu, että se ei ole ollenkaan tajua, että palkka voisi mahdollisesti tullakin oikealta.

Tänään jaksettiin kuitenkin hyvällä fiiliksellä jankata ongelmakohtia ja tosiaan jäi ei-niin-epätoivoinen fiilis treeneistä. Ehkä me tästä vielä noustaan... Pitäisi vain saada aikaiseksi käydä taas treenailemassa itsekseen näitä tunneilla käsiteltyjä asioita, kuten alla olevaa putkijarru-rataa.




11. kesäkuuta 2014

Tokofiilistelyjä

Eilen päästiin pitkästä aikaa tokoilemaan itseohjautuvan tokon vuorolle. Meidän lisäksi tokoilijoita oli kaksi, niin saatiin onneksi häiriöharkkaakin, mitä lähdettiin hakemaan. Suunnitelmissa oli ottaa ruutua, ketjussa liikkeestä seiso-luoksari-liikkeestä maahan, paikallaolo ja kaukokäskyjä. Näin tehtiinkin.

Ruutu oli mainio. Kertaakaan pikkukettu ei yrittänyt kääntyä ruututötsän taakse pönöttämään, vaan löysi kosketusalustan hienosti. Lähetin varmaan viisi kertaa ruutuun, joka kerta eri suunnasta ja eri etäisyydellä. Saatiin treeneille kiva alku. Yhtään haukahdusta ei tunteita kuumentava ruutuun lähetys saanut tällä kertaa aikaan.



Sitten ketjussa kolme liikettä. Liikkeestä seisomisen uusin, koska Noppa painui ensimmäisellä yrityksellä maahan. Yritän antaa selkeät vinkit siitä kumpi jäävistä on tulossa, mutta Noppa ei taida edes kuunnella, vaan ennakoi lähestulkoon AINA maahanmenoa :P Ennen koetta pitää ratkoa tämä ongelma. Toisella kertaa seisominen onnistui hyvin. Juuri ennen luoksetulokäskyä harkkakaveri koirineen saapui nurkan takaa noin viiden metrin päähän Nopasta ja alkoi laitella treenikamoja valmiiksi. Tässä oli sen verran häiriötä, että luoksari ei ihan täydellinen ollut: lähti kyllä vauhdikkaasti heti ensimmäisestä käskystä, mutta hiljensi vauhtia kohti tullessa ja tarvitsi siinä uuden sivulle käskyn. Hyvä häiriötreeni kuitenkin. Liikkeestä maahanmeno oli varsin näppärä.

Paikallaolossa Noppa oli levoton. Toisessa päässä kenttää treenikaveri otti siivekkeen kiertämistä ja voi olla, että Nopan ajatukset lähtivät agiurille :P Se nousi seisomaan reilun minuutin paikkiksen jälkeen. Se ei ole koskaan noussut paikallaolosta seisomaan, eikä koskaan lähtenyt paikkiksesta liikkeelle. Palautin koiran maahan ja jatkoin minuutin paikkiksen, mahtava palkka loppuun.


En oikein osaa panikoitua tästä paikkiskämmistä. Noppa on vähän levoton paikallamakaaja, mutta yleensä satavarma paikallapysyjä. Nyt tehdään vähän helpotettua treeniä ja motivoivia paikkiksia pikkukoiralle. Toivon mukaan saadaan liikkeeseen varmuutta ennen koetta. Toki jos näyttää, että paikallaolo hajoaa täysin käsiin, niin kokeeseen meno siirtyy.

Loppuun otettiin kaukokäskyjä ja rallateltiin narupallolla. Hyvä mieli treeneistä jäi varmasti molemmille. 




7. kesäkuuta 2014

Komeaa häntää esittelemässä

Keskiviikkona eksyttiin taas mätsäriin harjoittelemaan kehässä juoksemista. Se onkin kova pala Nopan kanssa :D Niin monta (kirjaimellisesti) liikkuvaa osaa, mihin pitäisi kiinnittää huomiota. Pitää katsoa, että Noppa ravaa. Että sen häntä ei nousisi kauhean korkealle. Että se ei kiihtyisi ympyrän ravaamisesta liikaa ja alkaisi paimentaa (lue: napsimaan lahkeeseen). Toko on niin paljon helpompaa tämän koiran kanssa :DD

 © Tuulikki Rajala
Itse mätsäripaikalla Noppis oli, kuten aina, omasta mielestään maailman keskipiste. Kaikki koirat olivat Nopan kamuja (paitsi yksi musta staffi, joka Nopasta oli vähintäänkin epäilyttävä kieriessään maassa) ja kaikki ihmiset rakastivat Noppaa ja Noppa heitä :P Tuomarikin sai suukon pöydällä. Mutta se juokseminen... Sitä pitäisi oikeasti harjoitella paljon, mutta mistä löytää motivaatio. Noppa pudottaa vauhdilla karvaa, ja se seuraava näyttely, jota meille olen harkinnut, on elokuussa.

Mätsärin shelttiedustusta kehässä, Noppa 2. vasemmalta. © Tuulikki Rajala

Noppa sai punaisen nauhan parikehässä, koska oli "selvästi kokeneempi" niistä kahdesta, ja punaisten kehässä se käteltiin pois kommentein "on sillä komea häntä". Mätsärikamumme Vitsi sai myös punaisen nauhan ja esiintyi ensimmäisessä mätsärissään upeasti :) Hyvä Vitsi...!

Varmaan vielä parissa mätsärissä käydään tälle kesää pyörähtämässä, ja itsekin pitäisi treenata näyttelyjuoksua. Mutta todennäköisesti se nyt kuitenkin toistaiseksi jää taka-alalle, kun on pitää treenata tokokokeeseenkin. Asiat tärkeysjärjestykseen :D




5. kesäkuuta 2014

Yksivuotiaat Iit

Eilen tuli tasan vuosi siitä, kun Nera pyöräytti maailmaan kahdeksan mustaa pentua. Ja todellakin pyöräytti, koska synnytys sujui niin vaivatta ja ilman ulkopuolista apua (vaikka kaksi kätilöä siinä vieressä päivystikin).

Ruskea poika, Jojo 4 viikkoa

I-pennuista Iivoa, Vitsiä ja Hallaa olen nähnyt, kun ne jäivät tänne pohjoiseen, mutta muiden kuulumisia olen seurannut lähinnä FB-ryhmän kautta. Pennuista kolme on ehtinyt jo näyttelyihinkin, viimeisimpänä Jojo (Inspiring Black), joka sai erkkarista junnuluokan EH:n :)

Tässä kuvapäivitystä omistajien kuvilla, miltä pennut nyt näyttävät :) Onhan ne vähän kasvaneet :D

Muska
Zero
Iivo
Jojo
Muska
Susi
Vitsi
 Onnea 1-vuotiaille kakaroille....!