25. lokakuuta 2013

We believe in happy endings

Noppa on varsin pätevä pikkuotus.

Tänään lenkillä meitä vastaan köpötteli vanhempi koira, joka päätti jäädä jumittamaan keskelle tietä omistajansa maanitteluista huolimatta. Oltiin Nopan kanssa kaksin liikkeellä ja päätin seurauttaa sen koirakon ohitse. Kun oltiin ohitettu tämä parivaljakko, nainen tuumasi koiralleen: "seuraisit sinäkin tuolleen". Pisti hymyilyttämään :)



Illan treeneihin olen hirmutyytyväinen. Vaikka ennen treenejä Noppa tuntui olevan melkoisen ylivireessä ja turhankin innokas hallille päästessään, se rauhoittui heti saadessaan moikata tutun kouluttajan ja keskittyi hienosti hommiin. Yksi ainoa haukahdus siltä pääsi hypyllä ja sekin oli selkeästi syystä, ettei Noppa ollut varma mitä halusin siltä (jätin käsiavun pois). Muuten pentu oli hipihiljaa, jopa vauhdikasta ruutua tehdessä.

Illan ohjelmassa oli siis liikkeestä maahanmeno, ruutu, luoksepäästävyys ja paikallaolo.

Liikkeestä maahanmeno oli tosi hyvä. Erittäin nopea, mutta hypähti hieman vinoon (Paula-koutsin mielestä jäi vinoon, koska käskyn antaessani katsahdin alaspäin ja Noppa seuraa kasvojani niin tarkasti). Seuraavan maahanmenon tein katse eteenpäin ja se oli Nopalta täydellinen suoritus.


Ruudussa ollaan harkattu kestävyyttä. Noppa siis juoksee kosketusalustalle ja menen palkkaamaan sen siihen kaikessa rauhassa (Noppa mielellään palaisi samaa vauhtia takaisin luokseni). Hienosti Nopalta alkaa löytyä malttia tässäkin liikkeessä. Lopuksi laitettiin ruutuun lelu ja lähetin Nopan noin 10-15m päästä ruutuun kuolleelle lelulle. On se nopea ja erinomaisesti irtosi lelulle ja komeasti toikin sen sieltä minulle :D Jatkossa siis tehdään näitä ruudunhahmotustreenejä lelulla erikseen ja kosketusalustalla harjoitellaan kestävyyttä ja palkka koiran taakse.

Erityisen iloinen olen luoksepäästävyydestä, koska sehän on Nopalle hankalaa siitä syystä, että se ei kestä sitä ihanuutta, että joku ihana ihminen lähestyy sitä, eikä saisi mennä tervehtimään. Kokeessahan tuosta ei tarvitse stressata, mutta ihan kärsivällisyystreeninäkin tätä on hyvä ottaa. Ja Noppa malttoi tällä kertaa istua napottaa sivulla...! :)

Syksyn valoja

Paikallaolossa tapahtui meidän ainoa lipsahdus. Vieressä maannut berni singahti yllättäen hurjaan vauhtiin kohti omistajaansa ja se oli saalisviettiselle Nopalle liian kova häiriö. Siihen asti Noppa oli nököttänyt paikoillaan kympin arvoisesti. Harmi juttu, mutta kokeessakin voi näin käydä, joten tätä pitää alkaa treenaamaan erikseen. Harvoin toki vieruskaveri tuolleen lähtee rynnimään pois, yleensähän sieltä noustaan verkkaisesti ja hipsitään kohti omistajaa (best case scenario), ja sellaisen häiriön Noppa olisi vielä varmasti kestänytkin. En ollut mitenkään erityisen pahoillani tuosta, koska se oli päivänselvä juttu, että kyseessä oli liian kova häiriö. Tulipa ainakin testattua luoksarin stoppi "tositilanteessa" – hyvin seisahtui täydestä vauhdista paikoilleen pikkukaverimme Noppa :D

Itseksemme harkattiin hyppyä ja käsiavun kanssa otettiin tätä. Kun kokeilin ilman käsiapua, pääsi Nopalta se ainoa haukahdus. Otin erikseen hyppyä ja hypyn takana paikoillaan seisomista.

Summa summarum: kuten alkuun totesin, Noppa on varsin pätevä pikkuotus.


Jade on ontunut parin päivän ajan. Tassussa ei näy mitään, eikä se arista jalkaa mistään kohtaa. Särkylääkettä se on saanut ja ontuminen on vaihtunut lähes huomaamattomaksi keventämiseksi. Saatiin Pamulta BoT-loimi lainaan ja testaillaan sitä nyt parin viikon ajan; jos se osoittautuu hyväksi käytössä, niin kai sellainen pitää sitten hankkia. Ison loven se tekee kyllä budjettiin, mutta minkäs teet.

Syitä Jaden ontumiselle en osaa sanoa. Se ei ole minun nähteni loukannut jalkaa mitenkään. Olisiko sitten venähdys tai jonkinlainen rasitusvamma. Seuraillaan tilannetta. Jos keventäminen jatkuu, niin ell-reissuhan se on taas Jadelle tiedossa.



24. lokakuuta 2013

Pentutreffit

Tänään treffattiin Neran pentusista Hallaa (Instant Karma) ja Vitsiä (Inside Joke). Harmittavasti Iivo (Into The Wild) ei näistä pohjoisen pennuista päässytkään mukaan tällä kertaa, mutta joululoman aikaan on tarkoitus pitää sitten koko porukalla miitti. Ja toivon mukaan silloin olisi jo kunnon talvi...! Tänään syksy on esitellyt parhainta puoltaan: vettä on tihkuttanut enempi tai vähempi koko päivän. Onneksi se ei koiria haitannut :) Kuvaamiseen sää ei kyllä ollut täydellinen, mutta tuolla uudella valovoimaisella linssillä sentään sain jotain räpsittyä.


Hallasta oli tullut tosi nätti. Se oli selkeästi (edelleen) Vitsiä isompi, mutta muuten olivat mielestäni aika samannäköisiä. Hiukan isommat korvat Hallalla oli edelleen, mutta kivasti tyttö oli niihin kasvanut :D

Nera oli kiinnostuneempi Hallasta kuin Vitsistä. Vitsiähän me olemmekin tavanneet useammin ja Vitsi on taas erittäin kiinnostunut Nerasta, mikä tekee pennusta tietysti sitten suurinpiirtein näkymättömän Neralle :P Hallaa vähän jänskätti uudet vauhdikkaat kaverit, eikä se enää muistanut äitiäkään. Meidät ihmiset se tuli innokkaana heti moikkaamaan ja lämpeni sitten hurjien hunnien laumallekin pikkuhiljaa, kun sai siskon kanssa revitellä ja riekkua.


On nuo hauskoja nuo belginpennut. Ehkä me tehdään vielä uusi satsi tällaisia jossain vaiheessa, saas nähdä :)




22. lokakuuta 2013

Valssin viemää

Kyllä sitä voi olla ihminen pienestä iloinen. Tänään Nerpun agitreeneissä kaikki valssit sujuivat hyvin –ja valssiahan tuolla radalla riitti...


Ongelmaksi muodostuikin yllättäen U-putkeen irtoaminen, vaikka sen laskin heti helpoksi nakiksi meille. Ongelma taisikin olla juuri siinä: lopetin ohjaamisen, koska olin niin varma Neran irtoamisesta. Tätä rataa täytyy kyllä käydä kokeilemassa uusiksi. Siitä jäi sen verran hyvä fiilis itselle ja saatiin molemmat juostakin ihan kunnolla :)

Pujottelussa en saanut Neraa heti rytmittämään oikein ja se sujahti aina toka välistä sisään. Positiivista näissäkin yrityksissä oli se, että Nera meni kepit suht vauhdikkaasti, eikä jäänyt odottelemaan minua. Olikohan neljäs yritys, kun sain koiran oikeasta välistä sisään ja pujottelu onnistui.

Tuohon 17 ja 18 esteen väliin olisi kannattanut valssata, mutta en olisi millään ehtinyt, joten se tehtiin takaaleikkauksella. Ensimmäisellä radalla takaaleikkaus onnistui ja seuraavalla se venyi liian pitkäksi.

Kokonaisuudessa jäi tosiaan hirveän positiivinen tunne treeneistä; en ehkä olekaan aivan niin toivoton ohjaaja kuin mitä olen kuvitellut :D Tai sitten ne toivottomatkin kehittyy treenaamalla ;)


18. lokakuuta 2013

Noppa 10kk

Piti oikein tarkistaa, että olinko tehnyt Nopan kuukausittaisen kasvuraportin tälle kuulle: en näköjään, joten tässä se tulee :)

Noppa täytti 10kk lokakuun alussa. Se ei ole kasvanut ja turkkinsa se on pudottanut jo melkolailla kokonaan. Vielä irtoaa pohjavilla höttöä. Toivottavasti se nyt ehtisi jonkinlaisen turkin kasvattaa ennen Kajaanin tamminäyttelyä, johon olen ajatellut Nopan ilmoittaa junnuluokkaan debytoimaan. Sitä ennen kun keksisi mitä tuolle huiskuhännälle tehdään :P



Ensimmäiset pakkaset ja ensilumi on tälle syksyä koettu. Lunta ei ole tullut niin paljon, että siitä olisi vielä mitään iloa ollut, mutta lähestyvän talven Noppa on noteerannut ja valinnut nukkumapaikakseen takan edustan.







11. lokakuuta 2013

Come fly with me

Torstaina käytiin Nopan kanssa treenaamassa persjättöä ja valsseja tuolla samalla radalla kuin mitä tiistain treeneissä harjoiteltiin. Jostain syystä toinen U-putki ei alkuun onnistunut – Noppa palasi puolivälistä takaisin. Ihmettelin hetken mistä kiikastaa, kunnes tajusin, että ei olla koskaan menty mustaa putkea. Ilmeisesti siellä mustassa putkessa oli sen verran pimeää, että Noppa katsoi parhaaksi palata valoon :P No asia korjaantui, kun rallattiin pari kertaa tavallista punakeltaista putkea ja lähetin sitten mustaan putkeen, ja Noppa hoksasi, että ei värillä ole väliä, putki kuin putki.



Valsseissa Noppa oli hyvin mukana ja yhden persjätönkin sain onnistumaan.

Erikseen harjoiteltiin kontakteja ja otettiin keinua ensimmäisen kerran kokonaisena esteenä. Laskin itse keinun alastulon maahan, mutta Noppaa ei näyttänyt hirvittävän se, että keinu liikkuu, eikä keinun paukahduksetkaan. Ihan lupaavalta näyttää. Keinun kontakteja olen miettinyt, että 2o2o ei ehkä ole paras mahdollinen sheltille. Noppa ei ole pienimmästä päästä, mutta silti...

Kontakteja harjoiteltiin myös A-esteellä. A:ta ei olla vielä otettu kokonaan, pitäisi aloittaa loivemmalla A:lla harjoittelu.

Sorsapaimen

Tänään tokoiltiin. Harjoiteltiin ruudun alkeita kosketusalustalla. Noppahan osaa jo kosketusalustalle hakeutua pitemmänkin matkan päästä, nyt harjoitellaan sitten kestoa, eli palkataan rauhassa ruutuun niin, että Noppa seisoo kosketusalustaan koskien.

Paikallaolossa meidän vieressä oli berninpaimenkoira, jota Noppa ei ollut koskaan ennen nähnyt ja vähän se isoa, vierasta kaveria vilkuili harjoittelun lomassa, mutta muuten paikallamakuu oli ihan jees. Hiukan haisteli maata, mikä voi johtua siitäkin, että viime viikonloppuna hallilla oli mätsäri, jonka jälkeen hajuja takuulla riittää. Otettiin myös istuen paikallaoloja ja sitten luoksetuloa. Ensimmäisessä luoksarissa Noppa murahti/rähähti sivulle siirtyessään, muut teki ilman ylimääräisiä ääninäytteitä.

Lisäksi otin luoksetulon pysäytyksiä seisomaan ja maahan, ja tuo pikkuorava (vai superhiirikö se olikin) on kyllä varsin pätevä niissä.

8. lokakuuta 2013

Valssia ja persjättöä

Tänään on ainakin liikuttu. Peruslenkkien lisäksi meillä oli Neran aksatreenit, joiden jälkeen pyöräilin takaisin hallille siivoustalkoisiin, jossa sai kyllä hien pintaan siinäkin hommassa.

Neran treeneissä meillä oli suht simppelit treenit, valssia ja persjättöä. Tarpeetonta kai sanoakaan, mutta molempia täytyy käydä treenaamassa yksikseen :D Valssi sujuu, mutta se saisi olla sulavampi. Persjättö tuntui itsestä aika turhalta ja luonnottomalta kieputukselta, mutta pitää sekin opetella, jos tulee vielä tarpeeseen :P


Alkuun tehtiin pelkkää ympyrää ja siinähän minun ei olisi tarvinnut juurikaan liikkua keskustasta, kun Nera irtoaa kaukaa putkiin. Sitten kun otettiin mukaan valssit ja persjätöt, niin sai jo ohjaajakin juosta. Valssia treenattiin myös esteillä 4 ja 10, vaikka sitä en tähän rataan merkinnytkään.

Samantyylistä treeniä voisi käydä ottamassa ensi viikolla, jotta tuohon persjättöönkin saisi jotain tuntumaa.



7. lokakuuta 2013

Jade syksyn väreissä


Vielä on paikoin lehdet puissa, siellä missä syystuulet eivät ole lehtiä tiputtaneet, joten pakko vähän ulkoiluttaa kameraa  ja kuvailla. Mallina tällä kertaa Jade, joka on aloittamassa massiivista karvanlähtöä (Jadella kun tuota karvaa piisaa). Kohta siitä ei enää viitsi kuvia ottaakaan, niin kuvaillaan nyt, kun turkkia vielä on :D


Jos huomenna vaan valoa riittää, niin uusintayritys näistä alla olevista kuvista, joissa toteutus ja lopputulos ei ihan vastannut ideaa.


Laitetaan ne silti tähän, koska Jade on niin ihQ. Ja tuon päänkallistuksen saa aikaan sana "ruoka". Jade kun tuppaa hukkaamaan korvat kuvissa, niin ainoa keino saada korvat pystyyn on jutella mukavista asioista. Näitä Jaden mielestä on ruoka, auto ja pallot ;)


4. lokakuuta 2013

By George, I think I've got it...!

Läpimurto välistävedoissa. Joku harmaa aivosolu kohtasi toisen ja tein tänään kohtuusujuvia välistä vetoja treeneissä. Minulle nämä on todellisia työvoittoja, koska ohjauskuviot eivät tule aina niin luonnostaan.

Rimat oli 50cm, ja Neran hyppytyyli oli hyvä ja sillä oli rutkasti vauhtia. Tehtiin muunnelmaa hallilla valmiina olleesta 2-3-luokan radasta.


Perushelppo, jota muuntelin välillä. Loppuun juostiin pitempää rataa jatkaen hyppyjen kautta pituudelle ja A-esteelle ja tässä arvatenkin jäin jälkeen, kun kontaktihullukoira paahtoi menemään.

Sama tuolla toisella suoralla, jossa yritin ehtiä tekemään välistävedon hypyille puomin jälkeen, mutta en millään ennättänyt. Olisi pitänyt jättää koira itsenäisemmin puomille, niin ehkä sitten olisi ehtinyt.


Seukkitreenit sitten ensiviikon alusta. Huominen päivä vierähtää mätsärissä talkoillen. Niin kivoja palkintoja olisi tarjolla, että harmi, kun ei voida itse osallistua. Niin siis, koska mehän voitettaisiin ihan varmasti :D



2. lokakuuta 2013

Agility on hankalaa, jos ohjaajalla on kaksi vasenta jalkaa...

Eilen treeneissä harjoiteltiin välistävetoja. Olin vaihteeksi ohjauksieni kanssa ihan kuutamolla, mutta saatiin kuitenkin treenien loppuminuuteilla nuo välistävedot onnistumaan. Työvoitto siis, vaikka välillä tuntui hyvin turhauttavalta. Nera pääsi vasta lopussa kiihdyttelemään vauhtiaan, koska treenien alkuun hidastin sitä ohjauskämmeilläni ja jääden itse seisoville jaloille.



Onneksi koin sen ahaa-elämyksen treenien loppuun. Muuten olisi voinut jäädä aavistuksen paska maku suuhun omasta koheltamisesta, vaikka yritänkin suhtautua agin(kin) treenaamiseen tarvittavalla määrällä huumoria :)

Kouluttaja kommentoi, että Nera kääntyy tosi hyvin ja erittäin vähäisellä ohjauksella :D Nerahan irtoaa hyvin, mikä on minun onneni, koska se ohjaaminen jää tosiaan monesti melko vähiin tai en ohjaa loppuun asti. Onneksi on koira, joka ymmärtää ohjaajaansa!

Tällä viikolla olisi tarkoitus myös käydä treenaamassa putkijarrua tämännäköisellä radalla:





Noppa pääsi tänään aksaamaan tuota ylempää rataa hieman helpotettuna versiona (lähdön pitkässä suorassa kaikki esteet samalta puolelta ja 9-hyppyä ei otettu lainkaan rataan, esteissä 7 ja 8 pelkät siivekkeet).

Meillä oli muutama pieni turhautumisen hetki. Noppa tarvitsee selkeämmän ohjauksen kuin Nera, joka tuntuu lukevan ajatukseni :P Noppa on nopeampi kuin Nera, eikä irtoa vielä hypyille kovinkaan hyvin joka kerta. Se kuumuu agilitysta, toisin kuin Nera.

Päädyin siihen tulokseen, että vaikka saankin Neran kääntymään hyvin sinnepäin-ohjauksillani, niin Nopan kanssa joudun opettelemaan tuon välistävedonkin tekemään selkeästi ja loppuun asti. Harmi, kun ohjaajalla on kaksi vasenta jalkaa...!


Nopan kanssa sain onnistumaan tosi hyvin välistävedon esteillä 4 ja 5, koska se irtoaa putkeen hyvin. Esteillä 7 ja 8 meillä tuli kommunikaatio-ongelmia, osittain sen vuoksi, että olin myöhässä 7-hypyllä. Loppuun rallateltiin pitkää suoraa makupala-alustan avustuksella, niin molemmille jäi treeneistä positiiviset vibat :D