27. maaliskuuta 2015

Ollaan kavereita jookos?

Koska saatiin sittenkin vielä ihan oikea talvi tälle vuodelle, ja viereisen järven jäällä uskaltaa vielä käppäillä, huhuilin Nopalle rotuseuraa oululaisshelttien FB-ryhmässä. Noppa on vähän rasisti. Se sietää muita koiria hyvin, mutta on kiinnostunut vain shelteistä ja mustista belgeistä :D Ajattelin, että Nopasta voisi olla mukava leikkiä välillä omankokoisten kamujen kanssa.


Torstai-aamuna treffattiin Vanilja-sheltti. Hirveästi tämä kaksikko ei innostunut keskenään juoksemaan, vaan pyörivät enemmän jaloissa ja haukkua raksuttivat (tai Noppa taisi hoitaa suurimman osan raksuttamisesta). Noppa on tottunut siihen, että se saa ajattaa toisia takaa, niin tällainen rauhallisempi meno ei oikein sopinut sille :P


Mutta oli aivan loistava lenkkeilykeli, aurinko paistoi, ei tuullut yhtään ja oli lämmintä. Seurakin oli mukavaa, joten rupatellessa aika meni äkkiä ja kierrettiin järvi ympäri.

Päästyäni kotiin huomasin saaneeni viestiä Neran pennun omistajalta, joka kaipaili lenkkiseuraa. Eikun uudestaan kiertämään järveä. Mikäs siinä, niin upea kevätpäivä olisi ollut ikävä viettää sisällä...! Iivo-poikaa lähti juoksuttamaan Nera-äippä.


Ennen Iivo-treffejä käytin vielä Jaden leikkimässä narupallon kanssa, jotta sekin sai vähän spesiaalimpaa tekemistä sille päivää. Jaden mielestä maailmassa ei ole mitään palloa parempaa. Paitsi ruoka. Ja ehkä autoilu.


Iltapäivästä raahustettiin  rallytokokurssin viimeiselle kerralle. Minä olin todella väsynyt, mutta Noppa oli jo ehtinyt toipua aamuisesta ja oli täynnä intoa. Tehtiin rata, jossa oli AVO- ja ALO-luokan kylttejä. Juteltiin tavoitteista kouluttajan kanssa ja kerroin, että toiveena olisi jo kesän aikana kerätä RTK2 kasaan. Saapa nähdä miten päästään kokeisiin ja AVO-luokan kokeessa on jo muutama juttu mitä pitäisi oikeasti treenatakin, kuten hyppy (Noppa ehtii kääntymään minua kohti).

Rallytoko jatkuu meidän osalta vielä neljän kerran AVO-kurssilla. Sen jälkeen pidetään ohjatuista taukoa varmaan syksyyn asti.


Sosiaalinen meininki jatkui vielä tänään, kun käytiin aamulenkillä yhdessä Riitan ja kahden soopelipojan kanssa. Näistä pojista toinen oli kova haukkumaan ja ne haukkuivatkin Nopan kanssa kilpaa, toinen olisi tykännyt juoksennellakin, ja muutamat ihan kivat rallit siinä saatiinkin aikaiseksi.

Viikonlopun Noppa saa levätä ja nollata aivojaan. Voi olla, että muutamaa shelttikamua vielä tavataan, mutta mitään treenejä en jaksa edes ajatella. Ainakaan juuri nyt...



25. maaliskuuta 2015

Hei hei kevät, tervetuloa talvi

Maanantaina vuokrattiin parin seurakaverin kanssa OKK:n uutta hallia tunniksi. Käytössä meillä oli koko halli. Hallihan on jaettu kolmeen osaan ja tarkoituksena oli vaihtaa kenttää välillä, mutta tunti on loppujen lopuksi niin lyhyt aika, että jumitettiin sitten sille kentälle, mille oltiin tultukin. Mulla ajatuksena oli tehdä hauskaa palauttavaa treeniä kokeen jälkeen, ohjelmassa meillä oli ruutua, hyppyä, seuraamista, jääviä pallopalkalla ja paikkis. Aika hyvin pysyttiinkin suunnitelmissa ja Nopalla, sekä ohjaajallaan oli hauskaa, ja paikkis oli rauhallinen. Onnistuneet treenit siis ja sain vähän tuntumaa OKK:n halliin; voihan olla, että siellä käydään joskus vaikka kokeessa.

Huvittavinta oli, kun treenattiin ruutuun lähetystä ja Paula heitti Nopalle pallopalkan. Noppa vilkaisi ohi lentävää palloa, mutta ei "langennut houkutukseen" :D Selkeästi se oli Nopan mielestä häiriöharkkaa, missä viattomia shelttejä häiritään pallosateella. Pallo kelpasi enemmän kuin hyvin, kun se lensi minulta...


Tokoilut jatkui heti tiistaina ohjattujen treenien muodossa Taskilassa. Eilisiin treeneihin saatiin vähän draaman aineksia, kun olin aiemmin päivällä leikannut Nopan kynnet ja osunut yhdessä kynnessä ytimeen asti (muuten ensimmäinen kerta koskaan yhdenkään koiran kohdalla). Itse tapahtuma ei ollut traumaattinen ja sain verenvuodon tyrehtymään äkkiä, mutta illemmalla hallille päästyämme huomasin kynnen vuotavan uudelleen. Ja sitä verta tuli paljon. Ei kai siinä muu auttanut kuin yrittää taas tyrehdyttää vuotoa. Onneksi me saatiin paksu lumikerros maahan pari päivää sitten ja vinkkiviitosena lunta kakkapussiin ja sillä painelemaan tassua. Kylmä sai vuodon lakkaamaan ja päästiin jopa treenaamaan, mutta vähän erikoisempi alku treeneille kyllä...

Kynsiepisodi ei Noppaa hetkauttanut suuntaan eikä toiseen. Aloitettiin seuraamisen häiriöharkalla. Lattialla oli noutokapuloita (paha), patukoita, palloja, merkkikartioita ja niiden välissä tehtiin liikkuroitu seuraaminen. Noppa vilkaisi ensimmäistä houkutusta, lähtemättä kuitenkaan sivulta minnekään ja sen jälkeen sen kontakti ei tippunut kertaakaan. Tosi hyvä Noppa!


Paikkiksessa otin etupalkan taskuun, mikä ei toiminut. Tarkoituksena on häivyttää etupalkka ennen koetta, mutta taskuun sitä ei kannata ottaa, vaan pikkuhiljaa siirtää kauemmas ja lopulta kehän ulkopuolelle. Onneksi Katja-koutsi huomautti tästä ja näillä ohjeilla aletaankin etupalkkaa häivyttämään. Eilisen paikkis oli muuten ihan jees, mutta Noppa vinkaisi kerran (rivin toisessa päässä oleva koira vinkui koko ajan, se on Nopalle hankala häiriö). Toruin vinkumisesta, kävin palkkaamassa rauhoittumisesta ja loput paikkiksesta sujui hyvin.

Loppuun otettiin ruutua. Se oli kouluttajan mielestä erittäin vauhdikas ja hyvä suoritus. Pallopalkan onnistuin kyllä heittämään päin Nopan naamaa... Ei niin onnistunut suoritus palkkaamisessa :D Onneksi pallo on pehmeää geelimäistä muovia ja täynnä herkkuja, Nopalle ei siis traumoja tästäkään työtapaturmasta...  ;)


Tänään olikin sitten Nopan hemmotteluhetki, kun Fysiotuksen Saara tuli hieromaan Nopan. Hieron ja venyttelen itse Noppaa aina treenien jälkeen, koiran fysiikan huoltaminen on varsinkin aktiivisella harrastuskoiralla todella tärkeää.  Silti pyrin säännöllisen epäsäännöllisesti huollattamaan koiran ihan ammattilaisella.

Noppa nautti käsittelystä ja olihan siellä mm. reisilihakset aika tukkoiset. Hieronnan jälkeen vein Nopan järven jäälle vähän juoksentelemaan, kaikki postauksen kuvat ovat tältä päivää :)


22. maaliskuuta 2015

1+9

Huhtikuun 21. päivä näistä nuorempi täyttää vuoden ja vanhempi yhdeksän vuotta.


Kyllä koiralla voikin olla viisas katse.


Vallan ihastuttavaa

Tällä viikolle ei päästy tokotreeneihin eikä rallytokokurssille. Alkuviikosta oltiin mökkeilemässä upeassa kevätsäässä (ja toki tokoiltiin paljon omatoimisesti, eikä vain lorvailtu) ja loppuviikosta Nopalle iski jonkinlainen vatsapöpö, joten rallytkin jäi väliin.

Rallytokojen missaaminen harmitti kovasti, koska lauantaina oli koe ja kenraaliharjoitus olisi ollut ihan paikallaan, mutta eipä sinne treeneihin oksentelevaa, vaisua koiraa viedä sittenkään. Treenit ja kokeet eivät kuitenkaan maailman tärkeimpiä juttuja ole, vaikka hauskaa ajanvietettä ovatkin.

Kokeeseen kuitenkin mentiin, kun Noppa söi hyvällä ruokahalulla perjantaina ja massu tuntui olevan kunnossa muutenkin. Koepaikalla Noppa oli rento ja haki rapsutteluja kaikilta, pötkötteli selällään hallin lattialla joka käänteessä ja koetoimitsijat totesivatkin, että siinä ei turhia jännitetä tulevaa koetta :D

No itseni onnistuin koomailemaan jonkinlaiseen jännitystilaan, vaikka rata vaikutti varsin helpolta ja hauskalta. Jospa mullekin joskus vielä kasvaa kisahermot... Sitä odotellessa.

Noppa oli jostain syystä radalla vähän vaisu. Se ei edes kuumunut pyörittelyissä (spiraali, takaakierrot). Perusasennot olivat kumman hitaita. Jokatapauksessa se seurasi ihan näppärästi koko radan pitäen kontaktin koko ajan.

Tuloksena tuttu 89/100. Itse tein yhden -10 pisteen virheen (TAAS), kerran kiristyi hihna liikaa ja siitä -1 pistettä. Tuomari oli kommenttikenttään kirjoittanut ihanasti ja kannustavasti: "Ihastuttava suoritus. Todella miellyttävä katsella!".

Kaveri kuvasi meidän radan ja se oli todella hyödyllistä nähdä jälkeenpäin. Itselläni oli tosiaan fiilis, että Noppa seurasi huonosti (koska sen tavallinen intenssiivisyys puuttui), mutta videolta näkee, että sen kontakti on todella hyvä koko radan ajan. Itse tein jotkut käännökset vähän töksähtäen, ja Noppa himmaili perusasennot.

En tiedä vaikuttiko vatsapöpö vielä Nopan vireeseen vai onko sillä valeraskausoireita. Oma itsensä se ei kuitenkaan sataprosenttisesti ollut, vaikka koepaikalla iloinen olikin. No, jokatapauksessa, toinen ALOHYV on nyt plakkarissa ja pitää alkaa katsella seuraavaa koetta.

Tässä nyt kuitenkin se video :)

video




11. maaliskuuta 2015

Aina kannattaa tokoilla

Eilen talsittiin treeneihin vesisateessa ja asianmukaiset lenkkeilykamppeetkin jäivät kotiin, vaikka olin katsonut sääennustuksen illalle valmiiksi. Pimeässä ja litimärkinä toivoin kovasti, että illan treenit peruttaisiin viimehetkellä ja saisin palata kotiin puolivälissä matkaa :D Nopalla ei ollut mitään motivaatio-ongelmaa treenireissulla, se paineli vauhdikkaasti eteenpäin ja loikki lumihangissa, vaikka aamupäivästä oltiin koirakavereitakin treffaamassa ja silloin Nopalla oli neljän mustan belgin lauma paimennettavana. Noppa jaksaa ja jaksaa, sitä ei hevillä väsytetä, joten lampsin kuuliaisesti remmin perässä kohti treenihallia. Ja kyllähän se kannatti.

Ohjatuista treeneistä saa kuitenkin niin paljon enemmän irti, häiriöharkasta nyt puhumattakaan. Aina saa lisää pähkäilemisen aihetta ;) Eilen pähkäiltiin siis liikkeestä istumista. Olen tehnyt sitä peruutuksen ja pyörähdyksen kautta, sekä koira edelläni kävellen (itse siis peruuttaen), mutta en juurikaan sivulla. Arvelin, että Nopalle on hankala hahmottaa mistä on kyse, jos teen liikkeestä istumisen seuraamisen kautta ja hankalaahan se olikin. Seuraamista ja liikkeellelähtöjä ollaan hinkutettu niin pitkään ja perusteellisesti, että Nopan oli tosi hankala tajuta, että seuraamisessa voi jäädä vaan istumaan paikoilleen, kun toinen jatkaa matkaa. Tulin siihen tulokseen, että tätä harkataan jonkinlaisen vartaloavun ja vihjesanan kera jatkossa. Toistaiseksi tämänkin liikkeen treenaaminen saa odottaa kesään. ALO-luokkaa ajatellen meillä on jo tarpeeksi liikkuvia osia :D

Seuraavaksi otettiin luoksepäästävyys, 2 min maaten paikallaolo ja heti perään minuutin istuen paikallaolo. Näissä ei mitään ongelmaa. Etupalkka toimii hyvin, Noppa on rauhallinen ja skarppi, eikä välitä muiden levottomuuksista. Ennen koetta pitää tietysti joko siirtää etupalkka reppuun asteittain, jolloin siitä tulee loppupalkka tai kokeilla aina muutama paikallaolo ilman etupalkkaa. En ole vielä päättänyt kummin tehdään. Kokeeseenkin on vielä ruhtinaallisesti aikaa.

Loppuun otettiin luoksetulo, jota kouluttaja kehui kympin suoritukseksi. Jos on pakko nillittää, niin luoksari olisi voinut olla vieläkin nopeampi, mutta onneksi ei ole pakko nillittää ;) Katja sanoi, että on huvittavan näköistä, kun Noppa tekee sivulle käännöksen jo ikäänkuin ilmassa. Pitänee joskus saada tokoiluja videolle niin näkee itsekin miltä se näyttää ulkopuolisen silmin. Vauhti on Nopan valtti monessakin liikkeessä ja sitä tosiaan piisaa...

Ilmoitin Nopan kahteen tokokokeeseen tälle kevättä ja molempiin mahduttiin mukaan. Toivottavasti kaikki menisi kokeessa kuin treeneissäkin ja ykkönen irtoaa omannäköisellä suorituksella. Siitä on hyvää jatkaa AVO-luokkaan syksyllä, uusilla säännöillä. Joko saa alkaa jännittää...?





6. maaliskuuta 2015

Aurinko ohjaa tassujen pohjaa

Lomaviikolla ei juurikaan ole aurinko näyttäytynyt, joten uusien kuvien saldo ei päätä huimaa. Yhtenä aamuna aurinko paistoi viitisen minuuttia ja nappasin pari kuvaa koirista pihalla. Noppa on vielä ihan karvaton, mutta kasvattanee kesäksi turkin. Mietinkin pitäisikö se ilmoittaa jonnekin näyttelyyn. Pitäisihän sille saada avoimesta luokasta tulos, jos sattuisi jossain lajissa joskus vaikka valioitumaan.

Näyttelyt Nopan kanssa eivät kyllä ole mitään herkkua, koska se kuumuu ympyrää juostessa tai seuraa (tai molemmat), eikä liikkeet tule oikein esille. Mutta jospa sen joku muu voisi esittää. Alustavasti olen suunnitellut Oulun KV-näyttelyä ja shelttien sivuerkkaria. Jompikumpi tai molemmat, jos oikein innostutaan :D

Tänään käytiin tokoilemassa, seurana mm. Pamu & Pääsky. En ehtinyt tehdä treenisuunnitelmaa, mutta pähkäilin matkalla mitä treenataan. Pääasia oli, että saadaan häiriöharkkaa Kuivasjärven hallilla ja onnistunut paikkamakuu. Molemmat toteutuivat ja muutenkin treenit sujuivat näppärästi. Pakko hehkuttaa, että otin kokonaisena liikkeenä noudon ja se oli ihan huikean hieno :)

Noudon lisäksi otin liikkeenomaisesti jäävät ja luoksarin, sekä pallopalkalla luoksarin stopin. Loppuun hyppyä ja se paikkis, noin kolme minuuttia etupalkalla. Paikallaolossa Noppa vähän kuulosteli vierustoveria, joka piippasi pari kertaa ja ihmetteli, kun kamua käytiin palkkaamassa, mutta oli silti koko ajan skarppina ja rauhallinen. Kokonaisuudessaan erittäin hyvät treenit. Mitä pitää nyt ottaa tarkasteluun on seuraamisen tiukemmat käännökset ja hyppyyn tarvitaan vihjesana ja useampi toisto ennen koetta.