8. toukokuuta 2014

Agi-Nopan ohjaimissa

Ja ihan ohjatuissa treeneissä. Mukava huomata, että ohjaaja ei ole edistynyt ollenkaan pitkän tauon aikana :P Vaikka harvemminhan sitä edistymistä treenaamatta tapahtuu...

Nopan kanssa ollaan treenattu agijuttuja viimeksi varmaan pari kuukautta sitten. En edes muista milloin ja mitä, vaikka täältä blogistahan siitä löytyy todistusaineistoa. Neran sairasloma ja sitä mukaa peruuntuneet kisasuunnitelmat hyydyttivät agi-intoni pitkäksi aikaa, eikä Nopan kanssa ole tullut treenattua tavoitteellisesti, eikä säännöllisesti. Ollaan harjoiteltu erikseen kontakteja (mutta niihin minulla ei ole vielä mitään järkevää suunnitelmaa, vaikka 2o2o-taktiikkaa ollaan harjoiteltu), irtoamista, muutamia "helppoja" ohjauskuvioita, kuten valssia, takaakiertoja, välistävetoja. Humputeltu menemään helppoja, lyhyitä ratoja.

Koska minulle agility on todella hankalaa, ja ohjauskuvioita saa aina pähkäillä pitkään ja hartaasti, on Neran tyyppinen agikoira ollut minulle äärimmäisen helppo. Rauhallinen koira, joka irtoaa hyvin ja ohjautuu sinne-päin-ohjauksillakin oikein. Noppa taas kuumuu, pyörii paimenkoiramaisesti jaloissa, kiroilee, turhaantuu, mutta kun saan ohjattua oikein, etenee hurjalla vauhdilla ja nauttii. Nyt onkin opettelemista tämän koiran ohjaamisessa. Mutta hiljaa hyvä tulee. Tällä hetkellä agility on kakkoslajimme. Tavoitteena on oppia ohjaamaan, hioa yhteistyötämme sujuvammaksi ja pitää hauskaa.





Tällaista radan pätkää harjoiteltiin tänään osissa. 2-esteen jälkeen oli tarkoitus tehdä persjättö kolmoselle, mutta persjättöä väänsin Nerankin kanssa viikkotolkulla ennen kuin sain sen sujumaan. Eli ei ihan sujahtanut näin ensimmäisellä kerralla meiltä persjättö. Mutta treeneistä inspiroituneena aion vakaasti käydä tätä treenaamassa itseksemme.

Putkeen Noppa irtosi kivasti ja vauhdilla. Samoin rengas sujui hyvin, kun harjoiteltiin sitä erikseen.

Noppa kuumui persjättötreeneissä, koska siinä se ei tajunnut, mitä siltä halusin (ohjaus oli niin epäselvää). Se myös piippaili itsekseen odotellessaan kytkettynä, kun rakensimme ja tutustuimme rataan, mutta minun kanssa odottelu sujui kivasti. Tehtiin pieniä temppuja odottelessamme omaa vuoroa. Kaiken kaikkiaan Nopan vire ja mielentila oli treeneihin hyvä, eikä kuppi mennyt nurin kertaakaan. Hyvä juttu. Olen hyväksynyt sen, että rataa tehdessä Noppa haukahtelee kuumuessaan, mutta turhan räksyttämistä odotellessa/suorittaessa rataa en aio katsella ja kuunnella. Tokossa ääntelyyn meillä on melkolailla nollatoleranssi.

Tästä se lähtee. Kesän aksat. Katsotaan millä mallilla ollaan syksyllä :)


7. toukokuuta 2014

Toukokuun ensimmäiset tokot

Eilinen päivä oli sellaista haipakkaa, että meinasi jäädä illan tokot väliin, mutta puolisen tuntia ennen treenejä katselin energiaa pursuavaa junnua ja päätin lähteä tokoilemaan.

Liekö epävakaisella säällä syynsä, mutta alkuun oltiin ainoita tokoilijoita kesäkentällä. Hallillakaan ei ollut ketään, joten suunnattiin sinne harjoittelemaan hyppyä namialustalla. Kolme toistoa, kaikki meni hyvin. Takaisin pihalle, jonne tulikin sitten Pamu ja Pääsky seuraksemme. En ollut ehtinyt miettiä treeniohjelmaa valmiiksi; ajatuksena oli treenata sitä hyppyä ja häiriössä seuraamista ja jääviä. Onneksi Pamu ja Pääsky siis saapuivat häiritsemään meidän tokoiluja :D

Alkuun näytti, että häiriö onkin aika paha. Olihan kyseessä kuitenkin meitä viime syksystä asti koutsannut Pamu, ja hänelläkin vielä musta, vauhdikas belgi treenattavana. Noppa vähän kuikuili, että mitäs treenikamut oikeastaan puuhaavat. Sain sen kuitenkin pian kuulolle ja kun päästiin hommiin, niin sen jälkeen satunnaista vilkaisua enempää ei treenikaverit kiinnostaneet. Noppa harjoitteli mm. paikkista Pääskyn harjoitellessa ruutua ja luoksetulon stoppeja. Mukavasti kakara keskittyi. 

Tehtiin seuraamista, missä rytmittelin itse vasemmalle käännöstä sujuvammaksi. Noppahan kääntyy kuin unelma, kunhan pysyn itse rytmissä ja annan vinkin tulevasta käännöksestä (katse kääntyy ennen kroppaa).

Sitten jäävät, maahanmeno kokonaisena liikkeenä ja seisominen namialustalla. Sen jälkeen otettiin jääviä vielä niin, että Noppa sai pyörähtää, jonka jälkeen tuli jompi kumpi jäävistä.

Luoksetulo oli oikein näpsäkkä. Käskyksi on vakiintunut "Noppa, sivu", tietenkin yhteenpötköön :P

Paikallaolot olivat myös hyviä ja häiriötä tosiaan piisasi, kun Pääsky harjoitteli  vauhdikkaita liikkeitä.


Ensi viikolle pitää tehdä treenisuunnitelma valmiiksi tai ei oikeastaan haittaa, vaikka tekisin sen koko toukokuun treeneihin. Tuleepa taas treenattua monipuolisesti.

Treenit jatkuvat torstaina aksailun parissa ja lauantaina päästään doboilemaan, mukavaa :)