14. kesäkuuta 2015

Turistit

Agilityn SM-kisat järjestettiin tänä vuonna tuossa kahden kilometrin päässä olevalla tekonurmikentällä. Vaikka itse en agilityhulluksi tunnustaudukaan, niin pakkohan se oli käydä kisoja seuraamassa. Kameraakin ulkoilutin reippaasti perjantaista sunnuntaihin. Kaikki kuvat löytyvät linkin takaa.


Paljon näin tuttujen koirakoiden suorituksia livenä. Sain jännätä myös Nopan veljen ja äidin kisoja aitiopaikalta, mikäs sen parempaa. Muutamien sellaisten koirakoiden radat, jotka alunperin olin suunnitellut katsovani, jäi harmittavasti näkemättä, koska välillä piti käydä omatkin koirat ulkoiluttamassa.

Noppa pyörähti kisapaikalla kahteen otteeseen. Se on ihmis- ja koirapaljoudessa ihan oma itsensä ja sai osakseen paljon rapsutteluja ja kehuja avoimesta luonteestaan. Noppa pääsi myös äiti-Mayan ja velipoika-Nolanin tapaamaan. Mayan kanssa ei oikein yhteistä säveltä löytynyt, kun Mayan mielestä Noppaa olisi pitänyt vain komentaa ja näyttää sille vähän kaapin paikkaa. Nolanin kanssa olisi voinut jopa leikkiä, mutta tällä kertaa siihen ei ollut aikaa.

Nolan, Maya ja Noppa
Kaikki koirat saivat kisoista tuliaisia, mm. Kongin winkuvat tennispallot, narulelut ja Natural Menu-treeniherkkuja. Jadesta silti kaikkein parasta oli saada kotiin palanneen emännän sukka vahdittavaksi :D


Hienot kisat huipentuivat omalta osaltani medien finaaliin (jossa sopivasti kolmoisvoiton veivät huippunopeat shetlanninlammaskoirat taitavine ohjaajineen), jonka jälkeen hiippailin kotiin toipumaan. Maxit ja minit jäivät näkemättä, mutta oli tuossakin ihan riittävästi minulle. Ilmassa oli tosiaan suuren urheilujuhlan tuntua... Hienot kekkerit kertakaikkiaan.

Maya radalla
Nolan radalla

Aksan valokuvaaminen on ihan oma taitolajinsa. Perjantai meni tuntuman ja säätöjen hakemiseen, lauantaina onnistuin kivasti ja sunnuntai oli ihan liian aurinkoinen päivä minun makuuni. Kameran tarkennus on auttamatta liian hidas eikä putkessakaan riitä valovoima sellaisiin kuviin, mitä haluaisin ottaa, mutta näillä vehkeillä sain ihan kelvollisiakin otoksia aikaiseksi. Toivottavasti kuvista on iloa kuvissa esiintyville koirakoille ja niille, jotka eivät tällä kertaa paikan päälle päässeet :) Kuvia saa käyttää, kun mainitsee kuvaajan.





2 kommenttia:

  1. Nää kuvat on kyllä tosi hienoja, kattelin niitä jo aiemmin tuolla kuvat.fi -sivustolla ihaillen :) aksan valokuvaaminen on kyllä varmasti todella vaikeaa, kun automaattitarkennus hidastelee, ja helposti haksahtaa johonkin väärään esteeseen tms, ja käsin tarkentaminen taas on aivan liian hidasta. Itse haluaisin kuitenkin myös päästä agilitya kuvaamaan, se olisi hyvää harjoitusta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, se on haastavaa, mutta samalla tosi opettavaista ja mukavaa. Itse pyrin ottamaan aksassa kuvia, joissa olisi jotain spesiaalia, enkä vain dokumentoi urheilusuoritusta. Jotain ajatusta, jokin ilme, jokin juttu. Silloin, kun sen saa onnistumaan, se on todella palkitsevaa :) Suosittelen kyllä lähtemään agikisoihin kuvailemaan; siellä, jos missä, saa tutustua oman kameran rajoituksiin :D

      Kyllä minusta nuo kuvat on lauantain ja sunnuntain osalta aikalla lailla parasta mitä mun välineistä irti saa :)

      Poista