Paluu arkiseen aherrukseen

Maanantaina podin agilitykrapulaa ja taisin myös vähän vilustua agikisoja katsellessani, mutta illan tokotreenejä ei voinut kuitenkaan jättää vesisateesta huolimatta väliin. Tuntui että oli ihan pakko päästä tekemään Nopan kanssa jotain järkevää, vaikka oma fiilis olikin ihan koomailun puolella.

Noppa oli näppärä vesisateesta huolimatta. Perusasennoissa se jotain himmaili ja sääti paikkaa paremmaksi turhan hitaasti ja huolellisesti, muuten sen tekemisessä ei ollut valittamista. Tuota perusasentojumittelua voi ehkä selittää märällä maalla, tai sitten en ole vain pitkään aikaan palkannut kunnolla nopeista perusasentoon tulemisista. Juoksukin tekee tuloaan. Jokatapauksessa perusasentojumppaa tiedossa.

Aloitettiin seuraamispätkällä hyppyesteen ympäri. Ei parasta Noppaa, ei huonointakaan missään nimessä. Sitten sivuaskelia ja peruutusta, missä tuo perusasentohimmailu tuli tuskallisen selväksi. Askeleet tarvitsevat lisää työtä ja minun pitäisi oikeasti harjoitella sivuaskelia itsekseni, jotta saan ne sujuvaksi. Kaksi vasenta jalkaa jne :D Kosketuskepin kanssa sivuaskeleet ja peruutus sujuivat kivasti. Samoin ne perusasennot tulivat nopeasti kepin kanssa.

Seuraavaksi ohjelmassa oli hyppynouto. En muista ollaanko koskaan Nopan kanssa hyppynoutoa tehty. Ehkä kerran tai kaksi. Jokatapauksessa hyppynouto oli todella hieno. Sain kuin sainkin heitettyä kapulaa suoraan (yllättävän vaikeaa) ja Noppa teki nopeat ja virheettömät (ja äänettömät) noudot. Käskynä pelkkä "hae" tällä erää. Mietin vaihtaako sitä "hyppy-hae"-käskyyn jossain vaiheessa, nyt se toimi noinkin. Eri asia ehkä sitten jos heittäisin kapulan pahasti vinoon, jolloin suorin linja kapulalle olisi kiertää hyppyeste.

Pörrökorvat kaipaisivat saksia

Loppuun paikkikset, jotka tehtiin taas hallissa, koska pahin kaatosade alkoi juuri treenien loppuun. Hallissakin meteli oli niin kova, että hyvä kun oman äänensä kuuli, saati sitten liikkuria. Tehtiin istuen paikkista ensin. Aika yhteensä ehkä sen kaksi minuuttia, kävin kolmesti palkkaamassa välillä. Jättökäskyksi on valikoitunut "rauha". Se on tarpeeksi jämäkkä ja eroaa kuitenkin "paikka" ja "odota" käskyistä. Palkaksi laitoin Nopalle nameilla täytetyn pallon sen eteen. En ole yleensä jättänyt sille mitään palkkaa eteen istuenpaikkiksessa, mutta nyt en edes ajatellut asiaa. Noppa kesti kuitenkin hyvin etupalkan, eikä kumarrellut haistelemaan palkkaa. Muutenkin paikkis oli hyvä.

Paikallamakuu pari minuuttia ja sama palkka. Kävin piilossa ja palasin palkkaamaan. Noppa oli mielestäni tosi rauhallinen ja tarkkaavainen. Koutsi kommentoi Nopan tökänneen palloa kerran kuonolla, mutta muuten se oli ollut rauhallinen. Varmaan tunnin tokoilut vesisateessa edesauttoivat luomaan rauhallisen zen-fiiliksen paikkiksiin :D

Loppuun omasta mielestäni hauska kuvasarja viikonlopulta, kun kuvattiin perhepotrettia.

Ensimmäisenä rivistä häipyi Maya ja Weega (taustalla)

Myös Nolan päätti vapauttaa itsensä

Jäljellä jäi tönöttämään meidän Noppa, joka kuuliaisesti odotti vapautuskäskyä, vaikka kamut olivat jo karanneet vierestä :D Noiden kuvien säädöt ovat päin prinkkalaa, mutta kuvia ottaessa oli niin kiire, etten ehtinyt astuksia säätämään ja aurinko paistoi suoraan kameran näytölle niin, että en edes nähnyt millaisia kuvia sain otettua. Toivottavasti Sirpan kuvat kolmikosta onnistuivat, laitan niitäkin sitten näytille.