Olimme lauantain eka koirakko. Treenasimme noin 25 min pätkän. Ajatuksena minulla oli ottaa seuraamista ja noutoa. Seuraamisissa ongelma on se, että Noppa kuumuu ja alkaa saalistaa kättäni muristen: kun sen fokus on saalistamisessa, seuraaminen itse on aika toisarvoinen asia sille. Saalistamiseen kuuluu myös pomput kättä kohti liikkeellelähdöissä. Kun Oili näki ongelman, niin meidän vuoro (plus vähän ylimääräistä) kului seuraamisharjoitteluun.
Ongelman juuret ovat kosketuskepissä. Noppa on aina saalistanut keppiä ja sillä sille on opetettu seuraaminen. Kun keppi on häivytetty, tilalle on tullut käden saalistaminen. Toinen ongelma on, että ohjaaja ei ole kieltänyt pompuista tarpeeksi johdonmukaisesti.
Jotenkin se "ilon kautta"-treenaaminen on minulle tullut sellaiseksi, että en oikeastaan kiellä koiraa väärästä tekemisestä, vaan ennemmin odotan sen tarjoavan oikeaa asiaa, jotta pääsen palkkaamaan sitä. Noppa kuitenkin on käyttänyt tämän hyväkseen ja alkanut sikailla tietyissä liikkeissä. Kyllä se osaa ja haluaa tehdä, sille pitää vain selkeästi kertoa mitä SAA tehdä ja mitä ei. Ilon kautta treenataan jatkossakin, mutta Oilin kurssilla näin, että Noppa ei lamaannu palautteesta, vaan tarjoaa innokkaasti uutta. Sitä voi herätellä vähän pannasta nappaamalla ja koira ei ole moksiskaan, vaan lähtee uuteen yritykseen samalla innolla.
Eli päivän opetus: kyllä shelttiäkin saa komentaa :D
Oili tykkäsi kovasti Nopan luonteesta ja sanoi, että tälläisen sheltin ottaisi itselleenkin mielellään. Nopalla on kyllä asenne enemmän kuin kohdallaan ja se jaksoi painaa melko painostavan ja junnaavan harkan täysillä, hiiltymättä palkattomuuteen ja jatkuvaan toistoon.
Koira kotiin ja läksin vielä kuunteluoppilaaksi. Sain hyviä ideoita ruututreeniin ja tunnariin. Itse ruututreeniä päästiinkin kokeilemaan sunnuntaina, mihin olin kaavaillut ruudun lisäksi noutoharkat.
Sunnuntain treenit aloitettiin noudolla. Kuvailin ongelmaksi sen, että Noppa ei tykkää kapulasta, mutta on edennyt hirveästi sheippaamalla. Mehän ollaan treenattu noutoa osissa: ensin kapulan nostoa (naksutus ja palkka), sen ohella vauhtinoutoa (koira saa juosta lentävän kapulan perään ja saa tiputtaa sen juostessaan ohjaajaa kohti), nyt viimeaikoina lisätty kapulan nostoon pito ja pitoon häiriöitä (kapulan koskettelua) ja ihan pari päivää sitten otettiin kapulan pitoa perusasennossa. Kunhan kaikki osaset alkaa olla kohdillaan, tehdään niistä kokonainen liike. Ja tällä hetkellä ollaan jo hyvin lähellä sitä koko liikettä.
Oili ei nähnyt noudossa ongelmaa. Noppa noutaa vauhdilla, nostaa kapulan ongelmitta, tuo sen käteen asti pyydettäessä. Ainoa, mihin pitää puuttua, on kapulan pyörittely suussa. Tehtiin harjoitusta, missä peruutan koiran edellä, koiralla on kapula suussa, se ei saa purra kapulaa tai tiputtaa sitä ilman lupaa (jos se tekee jomman kumman niin pitää huomauttaa), sitten hyvästä otteesta vapautus eli kapula saa tippua vapautussanasta. Noudosta tulee kuulemma tosi hyvä, kunhan saan kapulanpidon rauhalliseksi.
Noudon jälkeen tsekkailtiin ruutua, missä kokeiltiin kosketusalustan häivyttämistä. Lähetettiin pari kertaa alustalle ja sitten kokeiltiin ilman alustaa pallopalkalla niin, että koira juoksi ruutun ja sen ollessa oikealla kohdalla, huudetaan jes ja pallo lentää palkaksi. Tästähän Noppa tykkäsi kovasti, mutta ruututreeni itsessään on sille kuumentava ja siihen vielä pallopalkka, niin meinasi mennä palikat sekaisin. Merkkiä harjoitellessa Noppa piti sellaisen agilitytreenimäisen räksytystuokion, mutta lopetti sen komentamalla ja teki sen jälkeen _hiljaa_ pari ihan kelpo merkille lähetystä.
Lisäksi harjoiteltiin luoksetuloa ja sivulletuloa niin, että käteni ovat selän takana.
Oili antoi palautetta, että olen vienyt hyvin Noppaa eteenpäin ja koirasta näkee itseluottamuksen. Olemme hyvä tiimi. Mutta kaikkeen pikkusikailuun ja ääntelyyn pitää puuttua tiukasti, jos halutaan edetä ylempiin luokkiin asti.
Sain kurssista paljon irti, varsinkin asennepuolelle. Tokon täytyy olla hauskaa, sekä minulle, että koiralle, mutta rajat pitää asettaa ihan kuin arjessakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti