Vapputytön synttärit

Nerppu täyttää tänään kuusi vuotta :)

Kevätkin on jo pitkällä ja huomenna juhlitaan vappua. Hauskaa Vappua kaikille ja synttärionnea kaikille vappusankareille :)

Ääni ratkaisee

Operaatio Vire alkoi eilen ohjatuissa treeneissä. Heti hallille tultaessa piilottelin nameja putken painojen alle ja Noppa sai hetken keskittyä namien etsimiseen. Hallilla olikin melkoinen meteli, koska meidän ryhmässä on useampi omasta äänestään tykkäävä koira ja nyt siellä oli vielä uusi koira, joka sekin kävi melkoisilla kierroksilla. Siihen metakkaan nähden Noppa rauhoittui hyvin treenien alkuun.

Ensimmäisenä ohjelmassa oli seuraamisen sivuaskeleet ja peruutus. Seuraamisessa Noppa nostaa kierroksiaan painamalla jalkaani (mistä olen tykännyt, koska seuraaminen on tosi tiivis ja tarkka) ja ensimmäisten käännösten jälkeen se alkaa hiljaa murisemaan. Murisemisestahan ei ole pitkä matka haukkumiseen, joten pitää alkaa kiinnittämään huomiota jo tuohon marmattamiseen. Haluaisin kuitenkin säilyttää seuraamisessa sen kiihkeyden ja intenssiivisyyden, joten tulee olemaan mielenkiintoista miten tässä onnistutaan. Kosketuskepin jätän varmaan toistaiseksi pois seuraamisharkoista, koska Noppa on oppinut saalistamaan keppiä, eikä näin ollen kepin käyttäminen ainakaan vähennä kierroksia... Tietenkin oma projektinsa voisi olla kepin käyttämisen opettelu alusta asti uusiksi, mutta katsotaan nyt kuinka monta projektia tässä kerralla jaksaa aloittaa :D

Samoin puutuin pieniin äännähdyksiin sivulletuloissa. Vaikka koira suoritti liikkeen innokkaasti ja vauhdikkaasti ja oikein, palkka tuli vain täysin äänettömistä suorituksista. Alkuun tämä todennäköisesti vain turhauttaa Noppaa ja provosoi ehkä äänenkäyttöä entisestään, mutta uskon sen hoksaavan pian minkä takia palkka jää saamatta.

Samoin palkkaamisessa yritän olla itse neutraalimpi. Korkealta kiljutut "vautsi vaut" pitänee vaihtaa ainakin tietyissä liikkeissä vähän hillitympiin kehuihin. Palkkaamista pitää muutenkin vaihdella enemmän ja olla hiukan ennalta-arvaamattomampi. Yksi Pamun neuvoma rauhoittumistemppu oli, että koiran eteen laitetaan maahan palkka, koira pidetään sivulla perusasennossa ja kun se rauhoittuu ja on luopunut palkasta ja häiriöistä, koira vapautetaan palkalle ja pyydetään siitä suoraan tekemään esim. seuraamista.

Kosketusalustalle lähdöissä pyysin koiran takaisin, jos se lähti "ruutuun" haukahtaen. Palkka äänettömistä suorituksista. Hienosti seisahtuu alustalle ja menee maaten. Näitä kaukokäskyjä ollaan harjoiteltu paljon lenkillä.

Sitten kokeiltiin huvikseen metallinoutoa. Noppa innostui kapulasta, mutta ei halunnut ottaa sitä suuhunsa. Arvelinkin, että metalli ei ole sille helppo, mutta tätä lähdetään myöhemmin sheippaamaan ja naksuttelemaan. Tavisnoutohan meillä on aika hyvällä mallilla, siinä pitää vielä vahvistaa tiukempaa otetta kapulasta.

Loppuun paikallaolo, joka oli myös aika levotonta hurlumheitä. Noppa pysyi rauhallisena, toki sillä oli etupalkkakin aika lähellä. Tärkeintä oli saada sille onnistuminen alle levottoman koepaikkiksen jälkeen. Kokeessahan Noppa piippaili paikallaolossa, mutta osasyy siihen on, että tein "alkurutiinit" väärin ja ennen paikkista kävin näyttämässä loppupalkan monta kertaa, vaikka treeneissä näytän sen vain kerran. Tuohan on hyvä tapa nostaa koiran odotuksia loppupalkasta... Eipä sitä jännittäessä tule ajatelleeksi. Mutta kuten sanottu jo aiemmin, you live you learn.

Rauhallinen treenikamuni