10. huhtikuuta 2015

Otsikon keksimisen sietämätön vaikeus

Pääsiäinen ja kulunut viikko on mennyt kamalaa flunssaa potiessa. Jonkun verran olen jaksanut treenailla Nopan kanssa, mutta ei mitään ihmeitä. Eilen päästiin kuitenkin rally-tokotreeneihin. Tehtiin AVO-luokan kisarataa pariin kertaan. Siinä on muutamalla kyltillä vielä viilaamista, mutta kokonaisuus oli aika kiva.

Pyörähdyksen jälkeen Noppa lähtee edistämään/poikittaa, odottaen palkkaa. Tätä pitää treenata niin, että palkka tulee vasta seuraamisen jatkuttua. Sivulla istumisesta seisomaan nousemiseen tarvitaan vielä treeniä. Käsiavulla kyllä nousee, ja liike muuten sujuu hyvin. Luultavasti tuo käsiapukin olisi vielä kokeessa ok, mutta haluan häivyttää sen jokatapauksessa.


Kuten sanottu, juuri muuta ei olla treenailtu ja tiistain tokotkin jouduttiin jättämään väliin.



Nera kävi tänään sterilointileikkauksessa. Koska Neran lähisuvussa on epilepsiaa, Neralla ei ole enää jalostuskäyttöä ja mitäpä se kohdullakaan enää tekee sitten. Neralla on ollut vaihtelevasti valeraskausoireita, lähinnä pesäntekoa ja lelujen hyysäämistä, ja ikääkin on jo sen verran, että märkäkohturiski vain kasvaa. Tämä oli helppo päätös meille, ja Nera siirtyy nyt kokonaan minun omistukseeni.

Neralla ehti olla yhdet pennut, joiden kasvua ja kehitystä seuraan suurella mielenkiinnolla. Jospa sieltä jonain päivänä löytyy jatkoa jalostukseenkin, sen näkee tässä muutaman vuoden sisällä.

Neran sterkkaus sujui ongelmitta ja nyt on kovasti väsynyt ja humalainen potilas kotona toipumassa. Kohtu oli siisti ja hyvässä kunnossa, mitään komplikaatioita ei ollut. Toivottavasti toipuminenkin on yhtä ongelmatonta. Muistan, että Jade oli ainakin omasta mielestään pyometraleikkauksensa jälkeen kovasti menokunnossa jo leikkauksen jälkeisenä päivänä...






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti