Pätkä-tokoa

Lunta on tullut tänä talvena paljon. Sen sain taas huomata matkalla Kuivasjärven hallille, kun päätin oikaista lyhyen matkaa metsän läpi. Osan tästä reitistä sai kontata upottavassa hangessa :D Siinä oli Nopalla ja ehkä läheisen ladun hiihtäjilläkin ihmettelemistä. Ajallisesti tuossa "oikaisussa" ei kyllä tällä kertaa voittanut, mutta tulipa vaihtelua kävelylle...

Käytiin ottamassa hallilla pikkutokot. Työn alle pääsivät hyppy ja paikkis, sekä kokonaisina liikkeinä otin jäävät ja luoksetulon.

Hyppyähän me ollaan treenattu namialustalla. Toimii ihan hyvin, mutta joskus (kuten tänään) Nopalle tuottaa vaikeuksia lähteä hyppyyn ensimmäisellä käskyllä. Tähän lääkkeeksi olenkin tehnyt sitä, että vien alustan valmiiksi niin, että koira ei sitä näe tai avustaja laittaa alustan valmiiksi. Lähti siis toisella käskyllä hyppäämään ja muuten liike onkin hyvällä mallilla. Nopalle todennäköisesti olisi helpompi tuo uusien sääntöjen mukainen hyppy minua kohti, mutta mennään nyt vanhojen sääntöjen mukaan, kun tavoitteena on kuitenkin ennen syksyä vielä ALO:ssa käydä.

Sitten paikallaolo, jossa jätin koiran ja palasin palkkaamaan sen samantien. Tällaisia aion ottaa nyt mahdollisimman paljon ja tietysti välillä erimittaisia paikallaoloja. Jospa sillä saisi tuota otusta vähän skarpimmaksi kyseisessä liikkeessä. Lueskelin Korrien Tavoitteena Huippukoira-kirjaa, enkä kokenut mitään ihmeellistä oivallusta paikkistreeniin. Tässä ei taida olla mitään oikotietä onneen, ikävä kyllä. Kärsivällisyys kun ei ole meidän kummankaan vahvuus, niin tässä sitä nyt koetellaan.

Kokonaiset liikkeet sujuivat hyvin. Niissä ei ollut mitään korjattavaa.

Loppuun hieman vähälumisempi tokoilutunnelmapala. Vaikka talvesta tykkäänkin, niin helmikuussa on kai jo lupa odottaa kevättä...?