11. helmikuuta 2015

Kevään ekat ohjatut

Useimmat tokopostaukset on viime aikoina alkanut säiden päivittelyllä ja sillä, että olen taputellut itseäni selkään, kun olen tsempannut ja jaksanut mennä treenaamaan olosuhteista huolimatta. Noh, eilen kunnon myräkkä vasta olikin ja pyörätiet osittain peilijäällä, ja _silti_ me reippailtiin 3,93km suuntaansa treenejä varten.

Kannatti mennä. Noppa oli hirmukivassa vireessä ja meillä oli tosihauskat treenit. Ensimmäinen kerta kevään ohjatuissa. Kouluttajana meillä on syksyn tapaan Katja. Ryhmässä on kuusi koirakkoa, meille kaikki enemmän tai vähemmän uusia treenikavereita. Ja jes, porukassa on ääntelijöitä :D Voi tuntua omituiselta ilonaiheelta, mutta Noppaan tarttuu helposti muiden vinkuminen ja levottomuus, joten kiva päästä treenaamaan vähän äänekkäämmässä porukassa ja päästä korjaamaan omaa koiraa epätoivotusta käytöksestä.

Eilen meillä ei ollut ääntelyongelmaa, vaikka ääntä muilla riittikin. Tarkastelun alla oli seuraaminen ja sivuaskeleet, täyskäännökset (ympäri pyöriminen molempiin suuntiin), sekä peruuttaminen. Omalla ajalla tehtiin jääviä ympäripyörähdyksen kautta, näpäköitä sivulletuloja kosketuskepin kanssa, lyhyitä paikkiksia, kosketusalustalle hakeutumista, peruuttelua ym. Käytiin myös ulkona tauolla ja välillä huilattiin hallin reunalla.

Itse seuraamistreenit sujuivat hyvin. Katja liikkuroi meille aluksi ja kommentoi, että Noppa peruutti perusasentoihin ja kummalla jalalla yleensä pysäytän liikkeen. Enpä ole asiaa hirveästi pohtinut: joka kerta se tehdään kuitenkin samalla tavalla ja annan pienen vinkin koiralle, että nyt tulee pysähdys. Meitä ei oltu pitkään aikaan liikkuroitu, joten pysähdyin kuin seinään "liike seis"-käskystä, jolloin Noppa ei ollut ihan ideaalipaikassa ja itse korjasi paikan. Tätä pohdittiin ja otankin tarkastelun alle perusasentoon pysähtymisen ja sen pikkuvinkin, jonka koiralle annan. Kokeessakaan ei kuitenkaan tarvitse pysähtyä sillä samalla sekunnilla, kun käsky käy. Treenitauko näkyi tässä.

Muuten Nopan seuraamisessa ei ollut moitittavaa ja vasemmallekäännös oli kuulemma todella hieno. Noppa on kuin liimattu jalkaani (sen takia saksalaiset ym. onkin meille haastavia).

Myös sivuaskeleet, ympäripyörimiset paikallaan ja peruutus onnistuivat mukavasti. Apuna käytin kosketuskeppiä välillä ja välillä mentiin ilman.


Tänään meillä oli hoidossa kummipoika, ikää on nyt 10kk ja vauhtia sekä ääntä riittää kaverilla. Onni on niin hyväpäiset koirat, että ne ovat vauvasta vain ihastuksissaan, osaavat väistää ja hakeutuvat lapsen läheisyyteen halutessaan. Nera varsinkin olisi varmaan lapsiperheen unelmakoira, niin rauhallisesti ja kärsivällisesti se suhtautuu kummipoikaan. Noppa on  vauvasta täpinöissään ja halusi ehdottomasti nukkua makkarissa vauvan kanssa, kun me muut hengailtiin olkkarin puolella.

Instagram-kuva lenkiltä



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti