25. toukokuuta 2014

Kesä, kärpäset ja kyyt

Niin vain kävi ikävästi, että ihanan kesäisen ja mukavan viikonlopun pilasi mökkipihalle eksynyt kyykäärme. Noppa paljasti haukahduksellaan kyyn olemassaolon. Luulimme, että Noppaan ei ollut osunut, koska siinä ei näkynyt jälkiä ja se oli kohtaamisen jälkeenkin reippaana lähdössä rantalenkille mukaan. Kyyn taival päättyi lapion terään ja lähdettiin kävelylle, helpottuneina siitä, että oltiin selvitty kyykohtaamisesta säikähdyksellä.

Ei ehditty rantaan asti, kun katsoin, että Noppa vaikuttaa vähän oudolta. Se käveli kuin omissa ajatuksissaan, eikä spurttaillut noppamaiseen tapaan intoa puhkuen. Rannalla kutsuin Nopan luokse ja silitin sitä kuonosta, jolloin se vinkaisi. Kuonossa ei näkynyt vielä mitään, mutta siihen ei voinut koskea kivun vuoksi, joten oli ihan selvää, että kyy oli sittenkin ehtinyt Noppaa purra. Kannoin Nopan mökille, vaikka tässä vaiheessa se olisi ollut vielä ihan kävelykunnossa. Matkaa ei ollut kuin sata metriä ja lähdimme samantien autolla kohti keskustaa. Autosta soitin päivystävälle eläinlääkärille, että täältä tullaan.

Matkalla eläinlääkäriin (kännykkäkuvia)

Kuono alkoi turvota vasta automatkalla, joten oltiin tosi hyvissä ajoin liikkeellä. Onneksi liikennettä ei ollut paljoa lauantai-iltapäivällä, ja matka sujui ennätysvauhtia. Noppa oli koko matkan hereillä ja istuikin välillä.

Eläinlääkärissä päästiin tiputukseen, missä aikaa vierähtikin reilut kolme tuntia. Vahvat kipulääkkeet Noppa sai piikillä kankkuun.

Tiputuksessa
Pirteämpänä jo

Noppa oli reipas eläinlääkärissä ja sai hoitajalta kehuja. Se oli myös koko ajan valppaana, vaikka välillä lepäili pitkän nesteytyksen aikana ja sitten piristyi puoli tuntia ennen nesteytyksen loppumista niin, että olisi selvästi ollut jo kotiin lähdössä. Välillä käytin Nopan asioillaan pihalla, ja pissaaminen onnistui normaalisti, mikä on hyvä merkki.

Kotiin päästiin alkuillasta. Noppa söi iltaruuan hyvällä ruokahalulla, joi vettä ja kävi asioillaan pihalla. Turvotus alkoi hieman laskea jo eilen. Aamulla Noppa jo vähän paimensi Jadea ja haukkukin pääsi suusta. Pihalla se kanniskeli toiveikkaana jalkapalloa, mutta seuraavat pari päivää menee levossa. Vaikuttaa siltä, että Noppa on toipumassa kyynpuremastaan hyvin, mutta tottakai tässä tarkkaillaan sen vointia suurennuslasin kanssa. Veriarvot käydään tarkistamassa viikon päästä.

Tämä tarina siis muistutuksena kaikille: kyyt ovat edelleen sen verran tokkuraisia, että voivat eksyä ihan vilinää ja vilskettä täynnä olevalle pihallekin...






6 kommenttia:

  1. Onneksi ei Nopalle käynyt pahemmin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näyttää tosiaan siltä, että kyy ei ollut ehtinyt kaikkia myrkkyjään tyhjentää Nopan kuonoon, tai sen myrkky ei ollut kovin voimakasta. Onneksi Noppa haukahti pureman jälkeen, niin kyy ei ehtinyt tuikata toiseen kertaan...! Pelottavia juttujahan nuo on, varsinkin pienten koirien kanssa.

      Poista
  2. Hyi että, vai sattui teille tuollainen ällötyskohtaaminen :/ Hurjasti on kyllä kuono kaimalla turvonnut! Onneksi oli hoksaavainen omistaja mukana ja pääsitte ajoissa lääkäriin!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin pääsi käymään. Lähtö lääkäriin tuli kyllä nopeasti ja kuskikin oli onneksi nopea. Noppa on omasta mielestään jo kunnossa, mutta kuono on vielä turvonnut ja hiukan kosketusarkakin. Tässä nyt tarkkaillaan sen vointia :)

      Poista
  3. Voi apua, onneksi ei käynyt pahemmin! Koiran kanssa liikkuessa mua pelottaa käärmeet ja ennenkaikkea se, että purema sattuisi jossain kaukana autosta. Kun ei tota yli kaksikymmenkiloista ronttia oikein jaksa kantaa...

    Viime perjantaina meillä oli kohtaaminen kyyn kanssa, mutta luojan kiitos käärme ei liikkunut, joten Tuisku ei saanut päähänsä saalistaa sitä. Siinä vaiheessa kun huomasin käärmeen, oli Tuisku jo mennyt sen ohi ja kääntynyt katsomaan sitä, eli käärme oli meidän välissä. Käskytin vain tiukasti Tuiskua että menemenemene ja loikin parilla erittäin vauhdikkaalla ja pitkällä loikalla itse otuksen ohi. Ja voi jestas, että sydän hakkasi sen jälkeen, kun mietin, mitä olisi käynyt jos T olisi yrittänyt napata sen kiinni. On ne vaan pirullisia otuksia, onneksi tosiaan Noppa selvisi noin hyvin puremasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli meillä tuuriakin matkassa, koska mökkipiha on niin iso, että tämä kyykohtaaminen olisi voinut tapahtua jossain kauempana ja kyy olisi silloin aika varmasti ehtinyt purra Noppaa useamminkin. Nyt pitää sitten tehdä kyiden varalta tarkastuskierroksia pihalla vähän väliä ja kääntää joka kivi :P

      Onneksi teille ei tullut osumaa kyyn osuessa tielle. Kyllä niitä saa varoa, mutta sekään ei aina riitä :/

      Poista