Ongelma on yleinen – varmasti paljon yleisempikin kuin mitä terveyskysely antaa ymmärtää. Harmittaa hirveästi, että tämä osui meidän kohdalle, koska uskon, että jalostuskoirana Nopalla olisi ollut paljon rodulle annettavaa luonteen ja harrastusominaisuuksien puolesta. Harmittaa, että joudumme pitkälle tauolle harrastuksista ja tällainen nuori, vilkas koira on tottunut melko aktiiviseen elämään. Sen pitäminen levossa seuraavat neljä viikkoa tulee olemaan haasteellista. Onneksi meillä on Jaden iso kevythäkki, jossa Noppa nyt majailee suurimman osan ajasta.
Harmittaa, mutta yritän nyt keskittyä Nopan kuntouttamiseen. Toivon mukaan pääsemme täyspainoisesti takaisin harrastusten pariin loppusyksystä. Toivon myös, että vasen kinner kestäisi menossa mukana...
Noppa alkoi ontua juhannuksena. Edellisenä iltana se oli leikkimässä muiden koirien kanssa pihalla, kun yhtäkkiä pysähtyi kuin seinään ja nosti oikean takajalan ylös. Seisoi pari sekuntia siinä ja ampaisi taas täyteen vauhtiin. Kutsuin koiran luokse ja tarkastin anturat, kokeilin vähän jalkaa aristiko se mistään. Noppa jatkoi leikkimistä ilman ongelmia. Seuraavana aamuna se oli kolmijalkainen.
Kinkkasi viikonlopun yli ja eläinlääkäriin mentiin tiistaina. Tiistaihin mennessä Noppa kulki jo normaalisti, eli olisiko jänne luksoitunut takaisin kohdilleen. Eläinlääkärin tutkimuksessa ei arastellut mitään paikkaa ja kuvattiinkin koko koira läpikotaisin. Oikean jalan kintereessä näkyi muutoksia ja diagnoosi varmistui: shelttien kinnervika, akillisjänteen luksaatioksikin kutsuttu pinnallisen varpaankoukistajajänteen luksaatio. Leikkausaika saatiin viikon päähän.
Luksaatioleikkaus oli siis tiistaina 1.7. Leikkaus oli sujunut hyvin ja Noppa oli koko loppupäivän aika tillintallin. Leikkaus oli aamukahdeksalta ja Noppa heräsi iltaseitsemältä. Söi vähän ruokaa ja kävi ulkona pissalla. Sitten takaisin häkkiin nukkumaan. Yö oli levoton, mutta seuraavana päivänä Noppa sai nukuttua taas hyvin ja vaikutti olevan ihan pirteä ja hyväntuulinen. Menohalujakin olisi jo.
Nyt sitten alkaa toipuminen. Kirjoittelen blogiin kuulumisia, mutta päivitystahti tulee toki hidastumaan. Eihän tässä nyt ole mitään harrastusraportteja kirjoiteltavana pitkään aikaan :/
Voi harmi! :( Paljon tsemppiä parantumiseen!
VastaaPoistaKiitos! On ikävä juttu, mutta onneksi näistä käsittääkseni toipuu yleensä ihan entiselleen.
PoistaParanemisia Noppikselle vielä näin bloginkin kautta! <3 Surkean huonoa tuuria, että Nerppu loukkasi koipensa ja nyt sitten vielä Nopallekin tuli jalkaoireita. :( Paranemisenergiaa koko sakille!
VastaaPoistaJep, elämä on joskus tällaista :P Nyt pitää vaan keskittyä kuntoutukseen. Onneksi sentään Neran jalka on tällä hetkellä (kop kop, koputtaa puuta) oireeton :)
PoistaIhan mielettömästi tsemppiä sulle ja pikaista paranemista ihanalle Nopalle! Kurjaa miten paljon on nyt viimeisen vuoden aikana saanut lukea näistä luksaatiotapauksista :/
VastaaPoistaKiitos! Näitä on kyllä paljon, ja pakosta miettii kuinka paljon on kinnertapauksia, jotka eivät koskaan tule julkiseen tietoon esim. jos koira on ollut täysin kotikoirana, eivätkä sen omistajat hoksaa edes ilmoittaa kasvattajalle tms.
PoistaTodennäköisesti meille tulee vielä sheltti jossain vaiheessa lauman jatkoksi, mutta aika tarkkaan saa sukutauluja selvitellä. Vaikka perinnöllisyys ei tarkkaan ole tiedossa, niin en uskaltaisi pentua ottaa linjasta, missä kinnertapauksia (tiedettävästi) on. Eikä sekään varmaan mitään takaa, tämä on jo niin laaja ongelma shelteissä. Tosi harmi rodun tulevaisuutta ajatellen :/
Voi itku! Yhdyn edelliseen tsemppaajaan... on harmi, miten viime aikoina on saanut lukea/kuulla uusista luksaatiotapauksista :( Pikaista paranemista Nopalle ja tsemppiä kuntoutukseen! :)
VastaaPoistaNoppa on toipumassa hyvää vauhtia, joten ihan toiveikkain mielin täällä ollaan. Toki edessä on pitkä (ja tylsä) kuntoutuminen, mutta pääasia, että koira tulisi kondikseen ja päästäisin takaisin treenien pariin :)
PoistaVoi ei..voin sanoa että tiedän miltä tuntuu :( paranemisprosessi oli ainakin meillä suht nopea ja kun lasta oli pois niin Jasu pystyi liikkumaan suht normaalisti. Koipihan oli toki aika surkastunut ja siihen lihasmassan ja -tasapainon saaminen vie aikansa. Mulla olis sulle oikeastaan asiaa sähköpostitse asiaan liittyen niin onko tuo blogger-profiilista löytyvä säpo vielä käytössä? :)
VastaaPoistaJoo, eli bellabambina06(at)gmail.com :)
PoistaNoppa käyttää jo nyt jalkaa melko hyvin, mutta pitää tietenkin pitää se mahdollisimman paljon levossa ja yrittää ennakoida mahdolliset riekkumiset :P Nuoren ja energisen koiran kanssa välillä melko mahdottomalta tuntuva yhtälö. Mutta kyllä tämä tästä pikkuhiljaa :) Pikkuhiljaa aloitellaan jalan jumppaaminen ja toivon mukaan loppukesästä päästään jo uimaankin.