10. syyskuuta 2014

Hiljaa on saapunut syys

Meillä on elelty viimeaikoina ihan tavallista arkea, aloitin uudessa työssä elokuussa ja se on jonkin verran tietysti muuttanut arkeakin. Koirat ovat tottuneet uuteen rytmiin, ja Noppa on välillä ollut vanhempieni mukana mökillä.

Nopan koipi on ollut aikalailla ok. Se ei onnu, eikä jalka vaikuta kipeältä. Satunnaista muutaman askeleen pomputtamista on ilmennyt, jos joutuu kävelemään liian pitkällä tai liian märällä nurmella. Siitä huolestuneena käytin Nopan eläinlääkärissä viime viikolla ja jänne on hyvin paikallaan. Seuraillaan.


Nera pääsi starttaamaan syksyn tokot maanantaina. Se lähti kaverikseni tokon vapaavuorolle, jolla olikin mukavasti porukkaa. Nerppu oli erittäin innoissaan ja onnellinen päästessään treenaamaan, ja pääsi se juoksemaan putkenkin palkaksi pariin otteeseen. Tehtiin kaikkea hauskaa hyvällä sykkeellä ja lähdettiin kotiin. Tuli mieleen, että Neraa pitäisi alkaa treenata AVO-luokkaa varten nyt "tosissaan". Jos vaikka keväällä kokeiltaisiin. Nouto ja piilopaikkis kai ovat ne liikkeet, joissa eniten treeniä tarvitaan.


Nera saa käydä vapaavuoroilla tokoilemassa ja välillä pääsee tuuraamaan Noppaa ohjattuihin tokoihin. Noppahan sai paikan AVO-VOI-ryhmästä, joten tasoltaan se sopii mainiosti molemmille koirille.


Nopan ilmoitin syksyksi kahteen tokokokeeseen. Sillä varauksella tietysti, että koipi on kunnossa. Intoa piisaa yllinkyllin, liikkeet on hallussa, nyt vain tarvitaan häiriöharkkaa saikun jälkeen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti